Fontin koko A A A
VALIKKO
Raahen kulttuurihistoriallinen museo
Olet tässä:

Museuumiblogi

Museuumiblogi

Rikos ei kannata eikä polkupyörän luvaton käyttöönotto.

23.05.17

Sen sai tuta eräs herra noin sata vuotta sitten, kun humalapäissään sai päähänsä ”pimittää” satunnaisen ryyppykaverinsa polkupyörän, joka oli kaiken lisäksi lainattu. Törmäsin tapaukseen seikkaillessani ihanaisessa digitoitujen sanomalehtien aina yhtä freesaavassa maailmassa. Juttua lukiessa meinasi kyllä välillä eksyä Saloisten metsiin. Näin kertoo paikallinen sanomalehti: ”Wiime perjantaina kun työmies X (nimet ...

Langin varvilta ladon seinään: raahelaisen parkkilaiva Bacchuksen tarina.

05.04.17

Syyskuussa 1875 laskettiin Raahessa Johan Langin varvilta vesille parkkilaiva Bacchus. Raahelaiset eivät aivan ymmärtäneet Antiikin Roomasta ammennetun nimen hienoutta, vaan ihmettelivät: ”Ompa pantu ruma nimi komealle laivalle, kun Pakhuusi!” 425 lästin (846 brt/782 nrt) vetoisen parkin rakennusmestarina oli toiminut J. Wicklund ja sen päälliköksi pestattiin Fredrik Björkvist (1831–1891). Kapteeni tunnettiin ...

Pekka-poika Brahelainen syntyi aika mahtavainen linnaan Ruotsinmaan

16.02.17

Tuo Pekka tai Per, Pehr taikka Pietari täyttää lauantaina 18. päivä helmikuuta 415 vuotta tai oikeammin ilmaistuna hänen kreivillisen korkeutensa syntymästä tulee kuluneeksi 415 vuotta. Hyvä syy ostaa paakelssit ja/tai tehdä hyvää ruokaa ja nauttia se oivallisen juoman kera. Pietari Brahe oli kulinaristi (kaiken muun ohella) ja olisi varmaan kovasti ...

Iliminatsuunista ja kynttilöistä ikkunalla

15.11.16

Näinä pimeinä aikoina syntyy joka vuosi keskustelu siitä, onko pihalle viriteltävät valohommelit kaamos- vai jouluvaloja. Mielipiteitä ja näkökulmia on joka lähtöön. Härkätorin puistoon sytytellään tulevana perjantaina talvivalot. Tuosta valaistuksesta voisi melkein käyttää entisaikojen tapaan nimitystä ilminatsuuni, mutta toisaalta ei, sillä ilminatsuunilla ilmaistiin jotain juhlavaa hetkeä tai päivää, ei viikko tolokulla ...

Tapaus kultainen sormustin

30.09.16

Viime aikoina olen taas kokoelmatätinä joutunut useamman kerran tilanteeseen, jota kutsun esinetutkimuksen imuksi. On joku kiva esine, jonka tarinaa pitäisi (saisi) syystä jostain selvittää. Tällä kertaa imun esivaiheena toimi ajatus siitä, että voisimme esitellä museomme varsin hienoa korukokoelmaa Pakkahuoneen museolla tänä syksynä. Niinpä kaivoin esille kassakaapin avaimet ja ryhdyin tutkimaan ...

Hajahuomioita raahelaisesta syömisestä.

09.09.16

Matkailuparlamentin päivällisillä 8.9.2016 ulosannettu Siihen aikaan, kun Raahe oli Suomen suurin laivanvarustuskaupunki(1860-70-lukujen taitteessa) ja meillä meni tosi lujaa, saattoi laivankapteeni ilmoittaa vieraaseen satamaan tullessaan, että ”Raahesta ollaan ja rahhaa evväänä!” No, ei täälä ihan pelekkää rahhaa syöty. Tosin parisataa vuotta sitten, kun kauppias Soveliuksen rouva valmisteli maaherran kunniaksi järjestettäviä päivällisiä, ...

Aika karmia keikkapalakka, pää vadilla

29.08.16

Edellisessä blogikirjoituksessa museotantti jorisi juhannuksen vietosta ja mainitsi, että Johannes Kastajalla oli toinenkin merkkipäivä kalenterissa. Tuota Johanneksen kaulankatkaisu/-leikkauspäivää vietetään elokuun 29. päivä. Merkkipäivä löytyy Mikael Agricolan kalenterista vuodelta 1544 merkinnällä ”Johannesen Castajan caulan lecaus”. Sama kaulanleikkauspäivä säilyi kaikissa almanakoissa vuoteen 1907 asti. Toki merkintä on ollut tyyliä ”Joh. Kast. k.l.”, ...

Johanneksen hedelmästä ja juhannuksesta

22.06.16

Lähestyvä keskikesän juhla saa aatokset syntyihin syviin tai ainakin siihen, miksi juhannusta juhlitaan ja siitä muistuikin museotantin mieleen, että meillähän on kokoelmissamme aiheeseen liittyvä esine! Syyskuun 11. päivä vuonna 1868 merkitsi museomme perustaja piirilääkäri Ehrström ylös merikapteeni Anders Lindmanin useista esineistä koostuvan lahjoituksen. Esineiden joukossa oli mm. Johannes Kastajan hedelmä ...

Keväimen aika

07.05.16

Ah, mikä ihanainen kevät- tai oikeastaan kesäsää meitä nyt Helatorstain tienoolla hellii! Tuo otsikon vanhahtava kevättä tarkoittava sana pitäisi kyllä ottaa uudelleen käyttöön. Museotantti puuhaili pihalla vapaapäivänään, kuten varmaan aika monet muutkin, joilla pihatannerta on. Tämä keväimen aika on niin mahtavaa: kukkapenkin epäilyttävän näköisestä söheriköstä alkaa nousta viherrystä. Ensimmäisinä, ainakin ...

Naisen eloa entis-Raahessa

08.03.16

Entis-Raahessa, niin kuin varmaan muissakin merikaupungeissa, merimiehet olivat kovasti tyttöjen suosiossa. Noissa merenkulkijoissa oli jotain samankaltaista taianomaista vetovoimaa kuin nykyään esim. muusikoissa, kuulemma. Talvisaikaan, kun laivat seelasivat maailman merillä, Raahen neitokaisille kelpasivat kyllä tanssikavaljeereiksi ja riiustelukumppaneiksi kaupungissa asustelevat renkipojat, sepänsällit tai muut maajalassa elelevät. Mutta ootahan vaan, kun laivat palasivat ...

Raahelaisia naisasianaisia

04.03.16

Naisasialiitto Uniooni toimeenpani 7.11.1904 keskustelukokouksen naisten valtiollista äänioikeutta varten. Kokouksessa luettiin sinne lähetettyjä naisten allekirjoittamia adresseja eri puolilta Suomea. Myös raahelaiset naiset olivat asiassa mukana. Äkkipäätään arvioimalla vanhin allekirjoittaja on före detta lärarinna siis entinen opettaja G. eli Gustafva Ekström, joka oli syntynyt vuonna 1821. Tant Gustafvan koulu oli Raahen ...

Helmikuun viidennen paakelsit, vähän kyllä arveluttaa tuo toinen...

04.02.16

Me suomalaiset nautimme helmikuun viidentenä päivänä ja monesti jo vähän aikaisemminkin kansallisrunoilijamme mukaan nimettyä Runebergin torttua. Kaupunki- tai ehkä paremminkin maalegendan mukaan leivonnainen syntyi, kun rouva Fredrika Runeberg (jonka äiti oli Ollinsaaren kartanon tytär Anna-Margareta Bergbom, kuten muistamme) loihti kaapinpohjan murusista häthätää makoisaa syötävää vaativalle puolisolleen. No eihän se kyllä ...

Oletteko kuulleet äpäräsyntyisistä sanoista?

28.10.15

Niitä löytyi viljalti 1800-luvun lopun Raahessa puhutusta suomen kielestä, mikäli Raahen Lehden toimittajaa on uskominen. Raahen Lehti julkaisi huhtikuun viimeisessä vuonna 1897 numerossaan artikkelin, jossa mainosti vastikään ilmestynyttä ”Kodin sanasto” –nimistä kirjasta ja ankarin sanoi suomi raahelaisten käyttämää kieltä. Nykyihmisestä nuo toimittajan lyttäämät sanat ovat juuri niitä herkullisia ...

Mies Kustaa III:n murhan takana (tai ainaki melekeen vois olla)

24.08.15

Wanhan herran jälkeen Kuuluisimmat raahelaiset -rankinglistalla on varsin korkealla Catharina Freitag ja Johan Sovelius, nuo toisiaan rakastaneet serkukset. Kuningas Kustaa III:n evättyä heiltä avioliittoluvan räytyivätten he loppuelämänsä kynttilöitä poltellen torin, sittemmin (Myhrbergin) puiston vastakkaisilla puolilla. Entäpä jos tuo naimaluvan epuu aiheuttikin Johanille niin hirmusen raivon ja kostonhimon, että hän värväsi ...

Rok rok rok!

28.05.15

Kesäkuun 5. päivänä avataan Kruununmakasiinin kesänäyttely ”Me halutaan vaan soittaa rock´n rollia” – raahelaista bändihistoriaa 70-luvulta 90-luvulle. Näyttelyn rakentamisen lomassa tuli mieleeni, että voisin kertoa muutaman sanan näyttelyprosessista. Näyttelyn tekeminen on ollut antoisa, innostava ja hauska sukellus menneeseen raahelaiseen musiikkielämään. Kevään aikana on tullut erittäin selväksi, että Raahe ...

Raahessa sävellettiin jo 1600-luvulla

10.04.15

Raahen ensimmäinen kirkko saatiin käyttökuntoon 1650-luvulla. Kirkkoon saatiin myös soittopeli, urkupositiivi. Pietari Brahe huolehtivana kaupungin isänä halusi varmistaa, että urut soisivat kaupunkilaisten iloksi ja virkistäisivät heidän jumalanpalvelustaan ja lähetti seurakunnalle soitinta käyttelemään urkurin, herra Zachris Palmin. Palm saapui kaupunkiimme Ruotsista 1670-luvun alussa. Kaupunkilaiset ottivat Palmin avosylin vastaan, hänen vastuulleen annettiin ...

Saanko esitellä - Ruununpuojin förvalttari Arvo Lataus

19.11.14

Ruununpuojin eli Kruununmakasiinin förvalttari Arvo Lataus esittäytyi minulle tässä eräänä alkusyksyn iltana, kun olin laittelemassa Kruununmakasiinimuseota yöpuulle iltaopastuksen jälkeen. Meinasin tietysti ”saaha laakin”, kun tyhjäksi oletetusta näyttelytilasta kuului tärkiänpuoleinen rykäisy. Ikkuna-aukon reunalla istuskeli pieni äijänkässy, joka sanoi olevansa herra förvalttari Arvo Lataus. Förvalttari Lataus tiedusteli minulta kuka olen, kun kuulemma ...

Kirjailijoiden ja kirjojen Raahe

17.09.14

Luento Kirjamessuilla 12.9.2014 Harpon tässä luennossani jotensakin umpimähkäisesti Raahen kirjallisessa historiassa. Paljon jää varmaan kertomatta, mutta tämä olkoon yhdenlainen silmäys. Jätän uudemmat, täällä messuilla läsnäolevat kirjailijat ja muitakin tyystin mainitsematta. Viran puolesta askaroin enemmänkin tuolla menneissä ajoissa. Jo kaupunkimme perustaja Pietari Brahe oli kirjojen ja sivistyksen ystävä. Hänhän uudisti koululaitosta ...

Soitantaa keisarillisille korville, mutta millä soittimella?

23.05.14

Me raahelaiset, ainakin suurin osa meistä, tunnemme tarinan Bergbomin mamsellista ja väärästä biisistä. Eli siitä hiuksenhienosti vältetystä skandaalista, kun Carin–mamselli soitteli kaupunkiimme saapuvalle keisari Aleksanteri I:lle Napoleonin marssin. Tuosta munauksestahan selvittiin kaupunkilegendan mukaan joko siksi, että keisari veteli armollisia päiväunia vaunuissaan eikä mamsellin soitanta häntä herättänyt tai toisen version mukaan ...

Kylläpä piisas lautasia! -Bergbomin auksuuniluettelosta poimittua

28.03.14

Aivan erityisen hyvä tapa tutustua entisajan ihmisten elämään on tutkailla perunkirjoja ja muita pesänselvitykseen liittyviä asiakirjoja. Jos omaisuus on vainajan jälkeen huutokaupattu, on nykytutkijalla edessään huisin mielenkiintoinen lähdeaineisto. Tällaisen aarteen äärelle pääsin, kun sain käsiini hovineuvos Gabriel Bergbomin perukirjan ja hänen kuolemansa jälkeen pidetyn huutokaupan eli auksuunin luettelon. Hovineuvos ...

Aarrearkkua avaamassa

10.03.14

Raahen museo yllättää työntekijänsäkin kerta toisensa jälkeen. Koskaan ei voi tietää, milloin lipaston laatikkoa tai arkun kantta raottaessaan törmää aarteeseen! Viimeisin suurta riemastusta aiheuttanut museolöytö oli aivan tavallisen näköinen vihreä metalliheloin varustettu puuarkku. Niitä meillä kyllä riittää, mutta arkun sisältö sen sijaan sai naamalleni mairean ilmeen. Arkku pullollaan Raahen Merimieshuoneen ...

Tuomaanpäivän anojat

18.12.13

Muualla mielihyvin odotettu ”hyvä Tuomas” pani joulun - rauhan ja rakkauden juhlan - nimissä Raahen porvarit ja patruunit koville. Oli nimittäin tapana, että kaupungin varakkaat porvarit antoivat köyhälle kansanosalle jouluavustusta. Tuomaan päivän aamuna, kun oli vielä ihan pimeää, saapui lähialueilta vähävaraista väkeä kaupunkiin kelkkojensa ja kerjuupussiensa kanssa, resuisissa vaatteissa. Oli ...

"Olipa kerran vuuesa se Annanpäivän aamu"

05.12.13

Vanhan Raahen joulunodotus alkoi Annanpäivänä, kaksi viikkoa ennen joulua. Kristillisessä perinteessä 9. joulukuuta on Pyhän Annan, neitsyt Marian äidin juhla. Anna olikin keskiajalla arvostettu leskien ja kauppiaiden suojeluspyhimys. Päivän kristillinen merkitys oli kuitenkin jo ajat sitten hämärtynyt vanhassa Raahessa ja muuttunut remujuhlaksi. Annanpäivän vieton syytä emme ole onnistuneet jäljittämään, eikä ...

"Valkoinen, ei kovin kevyt" - Museuumimysteereistä ja Einoista

22.11.13

Männä viikolla on puhuttu paljon Einosta. Siitä myrskystä. Olen itsekin pohtinut paljon Eino-asiaa viime päivinä. En niinkään myrskyä, vaan museoväelle tutumpia Einoja eli esineitä, joilla ei ole kokoelmanumeroa. Eino makaa museon varastossa, mutta sitä ei ole (ainakaan vielä) kirjattu kokoelmiin. Eino tunnetaan myös nimillä Luetteloimaton ja Numeroimaton, mutta koska Eino ...

Kokoelmien kimppuun

08.11.13

Aloitin uuden työni Raahen museon kokoelma-amanuenssina viikko sitten. Kyseessä ei ollut hyppy suureen tuntemattomaan, vaan ennemminkin kotiinpaluu. Ensimmäinen museoalan pestini oli nimittäin yliopistoharjoittelijana Raahen museossa vuonna 1998, jonka jälkeen vietin monta kesää täällä kesätöissä. Vuosina 2004-2006 työskentelin Eija Turusen sijaisena, ja vaikka viimeiset kuusi vuotta olenkin tehnyt hommia muualla, Raahen ...

Sukusiteitä (ja aasinsiltojakin) Raaheen

19.02.13

Raahe ja Ruuneperi ja vähän muutakin Ollinsaaren kartanossa asui taannoin kruununvouti Elias Bergbom, hällä oli lapsia Gabriel ja Anna Margareta. Tuosta Anna Margareta Bergbomista tuli sittemmin rva Tengström (miehensä veli on piispa Tengström, tärkiään sukuun siis naitiin). Fredrika Tengström tuli 2.9.1820 äitinsä syntymäkotiin Ollinsaaren kartanoon pitkällisestä vilutaudista toipumaan ja ...

Suaréet, matinéet ja maskeraadit, Entis-Raahen kulttuuririentoja

06.02.13

Vaikkei kaupungissa ollut virallista kulttuuritointa, kävi täällä monenlaista esiintyjää ja itsekin järjestettiin vaikka mitä. Ei kai niitä välttämättä kulttuuririennoiksi ymmärretty, niin kuin esim. merimiesten tulotansseja. Itse asiassa esiintyjien kansainvälisyys saattaa hämmästyttääkin meitä nykyihmisiä. Tuolloin 1800-luvulla oli useampia teatteri- tai sirkus/temppuiluseurueita ja muusikkoja tai orkestereita, jotka kiertelivät ihan täällä Pohjois-Suomessakin. Monen ...

Annat, Hannat ja Kaisat: Entis-Raahen naisväkeä

31.01.13

Otin nyt tutkinnan kohteeksi muutaman eri sorttisen ja eri säätyisen naisen eri ajoilta, eli kyse ei ole vain Annoista, Hannoista ja Kaisoista, enemmänkin naisen elämästä menneinä aikoina. Töihin Raaheen - BEATA LUNDAHL (1762-1848) Beata Helena Carmitz 10.3.1762 Kuopion maasrk -12.11.1848 Raahe Aviomies tynnyrintekijä Lars Lundahl s. 25.7.1746 Tukholma –17.2.1817 Raahe ...

Reipslaakari ja muut arvostetut ammattilaiset

23.01.13

REIPSLAAKARI JA MUUT ARVOSTETUT AMMATTILAISET 22.1.2013 © Eija Turunen Täysin sattumanvaraisesti poimittu otos entisajan ammateista. Kaupungissamme on ollut ihan perustamisen ajoista asti monen sortin taitajia. 1600-luvun lopun kirkonkirjoista (kastettujen luettelo) löytyy nk. tavallisten nimien lisäksi semmoisia kuin Jöran Skomakare, suutari, Jöran Tunnbindare, tynnyrintekijä, Johan Lijnwäfare, kankaankutoja (pellavakangas/purjekangas), Simon ...

Yhteiseksi hyväksi -raahelaisia lahjoittajia

16.01.13

Yhteiseksi hyväksi –raahelaisia lahjoittajia 15.1.2013 © Eija Turunen Noista entisajan raahelaisista täytyy sanoa, että heitä yhdisti semmoinen yhteisvastuullisuus, halu toimia ”meijän kylän” hyväksi. Ne, joilla varallisuutta oli, halusivat jakaa sitä saamaansa maallista mammonaa, erityisesti sillä tavalla, että lahjoituksella oli koko kaupunkia hyödyttävät vaikutukset ja monesti ...

Kruununmakasiinin näyttelyitä tehdään huolella

13.10.12

Sunnuntai 21. lokakuuta on Raahen museolle suuri päivä. Tuolloin juhlitaan Suomen vanhimman paikallismuseon 150-vuotista olemassaoloa. Samalle päivälle osuvat myös museoperheen uusimman jäsenen, Kruununmakasiinin, avajaiset. Ounasteltava on, että sattumalla ei ole asiassa sijaa. Avajaisjuhla on käytännön syistä kutsuvierastilaisuus. Osa tärkeiden sidosryhmien edustajista pääsee tuolloin näkemään, mitä näyttelyistä on valmiiksi saatu. Kaikkihan ...

Raahen museo avasi oman blogin

21.11.11

Uusien kotisivujen myötä avaamme oman museuumiblogin, johon Raahen museotoimijat kirjoittavat asiaan liittyviä tai läheltä liippaavia mietteitä tahi uutisia Sanoilla: ”Museuumit eli wissin kaawan mukaan järjestetyt, kootut kappaleet…” alkaa museomme perustajan piirilääkäri Carl Robert Ehrströmin 21.10.1862 päiväämä pamfletti museuumien hyödyllisyydestä. Ehrströmin tekstissä on yhä monia käyttökelpoisia ajatuksia. Erityisesti minua viehättää ...