Fontin koko A A A
VALIKKO
Raahen kulttuurihistoriallinen museo

Raahen museo Facebookissa
Raahen museo YouTubessa
Raahen museo Twitterissä
Museuumiblogi
Raahen museo Instagramissa
Meillä käy Museokortti

Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiini ovat avoinna ma-pe 11.00-17.00, la-su 12.00-16.00. Lauantaisin vapaa pääsy.

Museot ovat suljettuina juhannuksen ajan 23.-25.6.

Torstaina 22.6. suljemme jo kello 15.00.



Olet tässä: Etusivu > Aarrearkkua avaamassa

Raahen museo

Raahen museo on Suomen vanhin paikallismuseo. Sen perusti monista kulttuuriharrastuksistaan tunnettu piirilääkäri Carl Robert Ehrström vuonna 1862. Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Pakkahuoneen museolla esitellään laajasti purjelaivakauden elämää ja esillä on myös muun muassa harvinaisen laaja kokoelma 1600-luvun kirkkoveistoksia. Raahen vanhimmassa säilyneessä asuinrakennuksessa Soveliuksen talossa sijaitsee upea interiöörimuseo, laivapatruuninkoti 1800-luvulta. Wanha apteekki vuorostaan esittelee Suomen laajimpia farmasia-alan kokonaisuuksia. Ojalan ja Saloisten kotiseutumuseot tutustuttavat kansanelämään ja Olkijoen Rauhanpirtti vie Suomen sodan tunnelmiin. Museoperheen uusin jäsen, Kruununmakasiini esittelee alueen historiaa aina esihistoriasta nykypäivään. Raahen museon luultavasti kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla. Tervetuloa!


Museolla tapahtuu

Aarrearkkua avaamassa

Raahen museo yllättää työntekijänsäkin kerta toisensa jälkeen. Koskaan ei voi tietää, milloin lipaston laatikkoa tai arkun kantta raottaessaan törmää aarteeseen! Viimeisin suurta riemastusta aiheuttanut museolöytö oli aivan tavallisen näköinen vihreä metalliheloin varustettu puuarkku. Niitä meillä kyllä riittää, mutta arkun sisältö sen sijaan sai naamalleni mairean ilmeen. Arkku pullollaan Raahen Merimieshuoneen asiapapereita 1800-luvulta on (ainakin museoihmiselle) todellinen aarre!

Arkku ja sen sisältö ovat kotoisin Pakkahuoneen museon vintiltä. Rakennushan toimi alunperin Raahen Tulli- ja pakkahuoneena ja Merimieshuoneena. 1990-luvun loppupuolella palotarkastaja määräsi vintin tyhjennettäväksi, ja siellä olleet tavarat siirrettiin kiireesti silloin museon kylmävarastona toimineen Kruununmakasiinin suojiin. Ruununpuojista tavarat siirrettiin väliaikaiseen varastoon remontin ajaksi, ja nyt niitä takaisin muutettaessa oli vihdoin aika raottaa tuon mystillisen arkun kantta.

Silmiini osuivat heti ”sjömansrullat”. Nämä kirjan muotoon sidotut merimiesluettelot sisältävät tietoja entisajan raahelaislaivojen miehistöstä ja heidän palkkioistaan 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Luetteloon kirjattiin ”herneen ottaneet” eli laivaan pestatut merimiehet. Otetaanpa esimerkiksi moottorikaljaasi Merilokki, joka reissasi vuonna 1918 ”Itämerellä ja Kattekatissa”. Merilokin merimiesrullassa on yleisissä säännöissä lisäpykälä: Laivaväki on sitoutunut ”tyytymään siihen ruokaan mitä nykyjään on saatavilla”. Luksusta ei siis liene ollut luvassa… Merimies kirjoitti luetteloon nimensä alle omakätisesti, ”milloin niin tapahtua taitaa” – kaikkihan eivät olleet tuolloin kirjoitustaitoisia.

Kaivaessani arkkua syvemmälle myös ihastuneet huokaukseni syvenivät. Esiin tuli ”verifikaatteja” eli erilaisia tositteita laivaelämästä. Näitä arkkuun oli kertynyt vuodesta 1818 vuoteen 1870 saakka. Merimieshuoneen tilejä, kuitteja, kirjeitä ja muita asiapapereita ihanan vanhan paperin ja pölyn tuoksuisissa siisteissä nipuissa! Lisäksi löytyi kasoittain todistuksia, joissa arvioidaan merimiesten ammattitaitoa ja sovitaan palkanmaksuista. Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien nämä todistukset kirjoitettiin valmiiksi painetuille lomakkeille, johon laivan kapteeni täydensi kunkin merimiehen tiedot ja taidot arvionsa mukaan.

Herttaisimpia löydöistä ovat kuitenkin omin käsin kirjoitetut lupalaput, joita vanhemmat tai entiset isännät ovat merille tahtoville lapsilleen tai rengeilleen kirjoittaneet. Esimerkiksi näin:

""

”Totistus ja lupa wanmilta että petter kaapriielin

Boika tuuli harju saa mennä merelle

Kirjoittanu kaaprjelli tuuli harju omalla kätellä

Annettu se 31 päivä kesä kuuta v 1864

Totistaa anter päätalo ja tuomas keränen”.

ja

""

”Matti Karikata anta luvan Antti Kaupille

joka on ollu Meillä itseksen vimmetalven

Mun vuokseni sapi mennä mihin tahto.

Siikajoelta 28 päivä Huhti Kussa Wuonna 1868

Matti Karinkantta totistavat Alberti Hapaniemi Antti Kivimäki”

Aarrearkun ääreltä raportoi museuumimamselli Miska