Fontin koko A A A
VALIKKO
Raahen kulttuurihistoriallinen museo

Raahen museo Facebookissa
Raahen museo YouTubessa
Raahen museo Twitterissä
Museuumiblogi
Raahen museo Instagramissa
Meillä käy Museokortti

Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiini ovat avoinna ma-pe 11.00-17.00, la-su 12.00-16.00. Lauantaisin vapaa pääsy.

Museot ovat suljettuina juhannuksen ajan 23.-25.6.

Torstaina 22.6. suljemme jo kello 15.00.



Olet tässä: Etusivu > Mies Kustaa III:n murhan takana (tai ainaki melekeen vois olla)

Raahen museo

Raahen museo on Suomen vanhin paikallismuseo. Sen perusti monista kulttuuriharrastuksistaan tunnettu piirilääkäri Carl Robert Ehrström vuonna 1862. Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Pakkahuoneen museolla esitellään laajasti purjelaivakauden elämää ja esillä on myös muun muassa harvinaisen laaja kokoelma 1600-luvun kirkkoveistoksia. Raahen vanhimmassa säilyneessä asuinrakennuksessa Soveliuksen talossa sijaitsee upea interiöörimuseo, laivapatruuninkoti 1800-luvulta. Wanha apteekki vuorostaan esittelee Suomen laajimpia farmasia-alan kokonaisuuksia. Ojalan ja Saloisten kotiseutumuseot tutustuttavat kansanelämään ja Olkijoen Rauhanpirtti vie Suomen sodan tunnelmiin. Museoperheen uusin jäsen, Kruununmakasiini esittelee alueen historiaa aina esihistoriasta nykypäivään. Raahen museon luultavasti kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla. Tervetuloa!


Museolla tapahtuu

Mies Kustaa III:n murhan takana (tai ainaki melekeen vois olla)

Wanhan herran jälkeen Kuuluisimmat raahelaiset -rankinglistalla on varsin korkealla Catharina Freitag ja Johan Sovelius, nuo toisiaan rakastaneet serkukset. Kuningas Kustaa III:n evättyä heiltä avioliittoluvan räytyivätten he loppuelämänsä kynttilöitä poltellen torin, sittemmin (Myhrbergin) puiston vastakkaisilla puolilla.

Entäpä jos tuo naimaluvan epuu aiheuttikin Johanille niin hirmusen raivon ja kostonhimon, että hän värväsi (välikäsien kautta) palkkatappajan surmaamaan valtakuntamme hallitsijan? Murhaajaksi valikoitui kuninkaaseen hyvin nuivasti suhtautuva kapteeni Anckarström, joka suoritti tilaustyönsä Tukholman oopperassa vuonna 1792 tunnetuin seurauksin. Kapteeni Anckarström tuomittiin kuolemaan. Anckarström ruoskittiin ensin kolmessa julkisessa kaakinpuussa ja sitten jonkun päivän päästä mestattiin. Ruumis paloiteltiin ja pää ja oikea käsi jätettiin näytille, valistustarkoituksessa.

Kuningas Kustaan ainokainen aikuiseksi elänyt jälkeläinen, poika Kustaa Adolf, oli isänsä kuollessa teini-ikäinen. Valtakuntaa hallitsi holhoojahallitus, kunnes Kustaa Adofista tuli 18-vuotias vuonna 1796. Kustaa Adolfia jäi varmasti kaihertamaan isänsä kuolema ja hän alkoi selvittää, kuka murhan takana oli. Edelliset kuninkaanmurhan tutkijat olivat päätyneet johonkin heiveröiseen salaliittoteoriaan.

Kustaa Adolf tai hänen palkkaamansa etsivä, kenties Kalle Blomqvistin tai Totte Svenssonin esi-isä, sai johtolangan kostonhimoisesta raahelaismiehestä. Kustaa IV Adolfille, se oli hänen virallinen kunkkunimensä, organiseerattiin vuonna 1802 tutustumiskiertueen itäiseen maakuntaan. Kuningas halusi nimittäin henkilökohtaisesti tavata isänsä murhan takana olleen persoonan.

Kuninkaallinen seurue saapui Raaheen 16. heinäkuuta iltasella. Kuninkaan oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus yöpyä kihlakunnan tuomari Alopaeuksen talossa (sittemmin Ehrströmin talo Ranta- ja Cortenkadun kulmassa, nyt paikalla uudisrakennus), mutta kuningas kehotti kuskia pysäyttämään Johan Soveliuksen talon eteen kaupungin torin reunalle. Torilla hengailleet Johan Sovelius ja Lars Frieman (lempinimiltään kuulemma Moppe ja Lusse!) huomasivat tapahtuman totta kai ja Johan kipaisi talonsa puotiin hakemaan pakallisen sinistä verkaa, joka levitettiin torille johtamaan kuninkaalliset askeleet likaantumatta Soveliuksen talon ovesta sisälle. Melkoiset yllätysvieraat, taisi siinä huushollerska eli talousmamselli puhallella pari kertaa miettiessään extempore kuninkaalliselle seurueelle tarjottavia ruokalajeja.

Miltähän Johanista tuntui? Tunsiko hän silmukan kiristyvän kaulassaan? Mahtoi siinä puntti tutista! Herra Sovelius eli vierailun jälkeen vielä 50 vuotta eli välitöntä kuolemanrangaistusta ei tullut. Jospa kuningas päätyikin siihen, että elinikäinen kituminen räytymyksessä on tarpeeksi ankara rangaistus.

Pohti museotantti Turunen, jonka mielestä mamselli Bergbom oli provokaattori …