Läheltä liippaa, nimittäin Minna Canth(kin)
Museotantti on tässä vuosikymmenien kuluessa tullut siihen tulokseen, että kaikki tiet johtavat Raaheen. Jos ei muuten niin aasinsiltaa pitkin. Yleensä kun rapsutellaan jonkun henkilön sukujuuria enemmän tai vähemmän, sieltä löytyy juoni Raaheen tai ainakin lähistölle. Tässä kyseenä olevassa tapauksessa päästään ihan Raahen ytimeen.
Minna Canthin tietävät kaikki, syytä ainakin olisi. Kaiken muun toiminnan ja tohinan lisäksi Minnalla oli seitsemän lasta. Tyttäristä vuonna 1872 syntynyt Helka Maria eli Maiju on yhdistävä tekijämme. Nyt hypätään Raaheen. Pitäkäähän hatuistanne kiinni ja hoksottimet terävinä, seuraa polveilevaa rönsyilyä.
Museuumiblogin lukijat ovat saattaneet blogahduksissa törmätä nimiin Freitag, Hallberg ja Tvetman. Niin myös tänään. Lähetäänpä nyt liikkeelle tuosta Freitagista, Anna Freitagista. Annan vanhemmat olivat Baltzar F. ja Maria Sovelia, moneen kertaan vatvotut ystävämme. Annan ensimmäinen aviomies kauppias, merikapteeni Lorenz Tvetman menehtyi laivansa haaksirikossa vuonna 1801. Lorenzia jäi suremaan Anna kolmen lapsensa kanssa. (Baltzar-poika oli äskettäin framilla entisen Kauppaklubin talon uusioperhekuvioon liittyvässä blogissa). Muutaman vuoden päästä Anna avioitui kapteeni Hans Hallbergin kanssa. Anna ja Hans saivat kaksi tytärtä. Vanhempi tytär on Catharina Christina (mainittiin ystävänpäivä-blogissa) ja nuorempi tytär Hanna Sofia on se, josta lähdetään kerimään johtolankoja.
Hallbergin perhe asui kolmannen kaupunginosan tontilla 102 eli nykyisen Brahenkadun varrella numerossa 8 eli ihan keskikaupungilla. Ikäväksemme on kerrottava, että kapteeni Hallberg menehtyi kuumeeseen vuonna 1819. Leskirouva asusteli taloaan vielä kotona olevien lapsiensa kanssa. Raahessa, merenkulkukaupungissa oli kirjoilla joitakuita muualta tulleita merikapteeneita, jotka kävivät kaupungissa vain pestiensä tai laivan kunnostuksen ym. välillä, eivätkä sen takia hankkineet pysyvämpää kortteeria saatikka taloa itselleen. Eräs näistä oli öregrundilainen kapteeni Carl Storm. Kerrotaan, että kapteeni Storm kortteerasi Hallbergin lesken talossa ja Raahessa alati tisurissa oleva Amor ammuskeli nuoliaan kapteenin ja nuoren Hannan suuntiin.
Niinpä joulukuun 22. päivänä 1835 vihittiin demoiselle Hanna Hallberg ja merikapteeni Carl Storm. Nuoripari asettui asumaan morsiamen kotitaloon. Herra puoliso jatkaa seelaamista. Hanna-rouva synnytti tyttären aprillipäivänä 1838, hän sai kasteessa nimekseen Anna Sofia. Kapteeni Storm otti johtoonsa v. 1838 Raahessa rakennetun, Langin varustamon uuden kuunari Cereksen. Kuunari lähti elokuun 24. päivä kohti Liverpoolia. Ceres seelaa lähinnä Pohjanmerellä, käydään mutkin Amsterdamissa jne. Finlands Allmänna Tidning kertoo 17.8.1839, että raahelainen kauppias Carl Storm nukkui rauhassa kuolonuneen kuunari Cereksellä 10.7.1839. Perimätieto kertoo, että hän hukkui myrskyssä. Kuolinilmoituksesta näemme, että Carl Storm ehti aloittaa kapteeneille tyypillisen sivubisneksen, koskapa häntä tituleerataan kauppiaaksi (miksi ei kapteeniksi?!).
Nyt jätetään Hanna ja Anna jatkamaan elämäänsä ja siirrytään maanmittari Cajanuksen perheen pariin. Tämä saattaa tuntua tutulta jorinalta, mikä ei oo kummakaan, sillä museotantti on tästäkin jauhanut useampaan otteeseen.
No niin, Pyhäjoen pitäjänkirjuri ja komissionmaanmittari Anders Cajanuksella ja vaimollaan Maria Catharina Alceniuksella oli mm. tyttäret nimeltään Maria Elisabeth (kutsumanimi Elisabeth) ja Catharina Charlotta. Elisabeth riiusteli paikallisen tynnyrintekijä Lars Lundahlin ja vaimonsa kätilö Beatan pojan Abrahamin kanssa, näin kerrotaan. Jostain merkillisestä syystä Abraham, siinä vaiheessa Raahen kaupunginviskaali, avioitui kuitenkin Catharina Charlottan kanssa. Abrahamin ja Catharinan perhe kasvaa hyvää vauhtia. Mutta mutta, kohtalon tiet ovat tutkimattomat. Elisabethilla ja Abrahamilla on kuitenkin vielä jotain aijjeerausta (eli sutinaa), sillä Elisabeth tulee lankomiehelleen raskaaksi, ou nou! Siinä vaiheessa Abrahamilla on vaimonsa kanssa jo kolme lasta. Tuota häpiällistä asiaahan ei voi jäädä tänne Raaheen kantamaan, vaan Elisabeth lähetetään Tukholmaan ”sukuloimaan” vai mikähän se syy olikaan. Elisabeth tulee kuitenkin takaisin Raaheen juuri ennen lapsensa syntymää. Maria Elisabeth Cajanuksen ”oägta barn” Anders Gustaf syntyi 10.5.1833. Kummeina olivat kauppias Olof Petter. Westerlund ja vaimonsa Hedvig, kaupunginviskaali Abraham Lundahl ja vaimonsa Charlotta, kapteeni Matts Lacke sekä Stina Cajanus. Mikä kaksinaamainen tyyppi tuo Abraham! Jakeli pokerina viran puolesta rangaistuksia salavuoteudesta ja huoruudesta kaiken muun lisäksi.
Tuo kummina toiminut kauppias Westerlund oli ollut Elisabethin tukena laivamatkalla Tukholmaan ja osoitti muutenkin inhimillistä ymmärrystä häntä kohtaan. Aviottoman lapsen tehnyttä naista katottiin säätyyn katsomatta nokkavartta pitkin. No, kauppias Westerlundin kivulloinen vaimo kuoli parin vuoden päästä ja Elisabethista tuli Olofin toinen rouva. Olof Westerlund adoptoi Andersin ja niin hänestä tuli Westerlund. Murheellisesti kauppias Westerlund menehtyy parin vuoden päästä häistä ennen pariskunnan yhteisen pojan syntymää. Piltti Carl Oscar kuolee kolmevuotiaana.
Pikkuhiljaa aletaan päästä lähemmäs asiaa. Anders Gustafista tuli pappismies ja hänet vihitään 17.12.1862 raahelaisen Anna Stormin kanssa. Anna ja Anders asustelevat Savon suunnalla (Kuopio, Varkaus, Rantasalmi). Perheeseen syntyy kuusi lasta: Aina, Veikko, Armas, Aulis, Valmis ja Lyyli. Aulis Westerlund opiskeli luonnontieteitä ja toimi opettajana Kuopion yhteiskoulussa. Aulis menee naimisiin vuonna 1894 Helka Maria eli Maiju Canthin kanssa! Kohtalo ei ollut suopea Maijulle ja Aulikselle, sillä Aulis, lupaava luonnontieteilijä, hukkui vain 28-vuotiaana. Maiju menee sittemmin naimisiin Auliksen isoveljen, tullinhoitaja Veikko Westerlundin kanssa. Veikko suomentaa sukunimensä Vuorisaloksi.
Eli Minnan Canthin tyttären appivanhemmat oli raahelaislähtöisiä, ihan melekeen viivasuora reitti Raaheen, eikö?
Museotantin huomio 1. Abraham Lundahl ja vaimonsa Charlotta saivat kaikkiaan 11 lasta. Katraasta sikisi monenlaista vaikutusta Suomen kulttuurielämään. Huomattavin ehkä nuorin tytär Amelie Lundahl, taidemaalari.
Museotantin huomio 2. Lyyli Westerlund, myöh. Reijonen oli kääntäjä (mm. Louisa M. Alcott, Tytöistä parhain). Lyylin tytär Tuuli Reijonen (Tuuli Reijonen-Uibopuu) oli kirjailija ja runoilija. Kirjoitti Elisabeth Cajanuksen elämästä ammentavan kirjan Vedessä ja Tulessa, jota museotantti suosittaa.
