27.09.2018 - 16:00
Siihen aikaan, kun Raahe oli Suomen suurin laivanvarustuskaupunki(1860-70-lukujen taitteessa) ja meillä meni tosi lujaa, saattoi laivankapteeni ilmoittaa vieraaseen satamaan tullessaan, että ”Raahesta ollaan ja rahhaa evväänä!” No, ei täälä ihan pelekkää rahhaa syöty. Tosin parisataa vuotta sitten, kun kauppias Soveliuksen rouva valmisteli maaherran kunniaksi järjestettäviä päivällisiä, oli herra Sovelius vahvasti sitä mieltä, että tarjolla olisi dukaattisoppaa, niin tyyriiksi valmistelut olivat tulleet.
Raahella, merenkulkukaupungilla oli oivalliset suorat yhteydet maailman metropoleihin ja...
27.09.2018 - 15:59
Edellisessä blogikirjoituksessa museotantti jorisi juhannuksen vietosta ja mainitsi, että Johannes Kastajalla oli toinenkin merkkipäivä kalenterissa.
Tuota Johanneksen kaulankatkaisu/-leikkauspäivää vietetään elokuun 29. päivä. Merkkipäivä löytyy Mikael Agricolan kalenterista vuodelta 1544 merkinnällä ”Johannesen Castajan caulan lecaus”. Sama kaulanleikkauspäivä säilyi kaikissa almanakoissa vuoteen 1907 asti. Toki merkintä on ollut tyyliä ”Joh. Kast. k.l.”, eli asiaa tarkemmin tuntemattomalle puustainten merkitys on jäänyt hämäräksi.
Mutta itse tapahtumaan. Käskynhaltija Herodes Antipas oli...
27.09.2018 - 15:58
Lähestyvä keskikesän juhla saa aatokset syntyihin syviin tai ainakin siihen, miksi juhannusta juhlitaan ja siitä muistuikin museotantin mieleen, että meillähän on kokoelmissamme aiheeseen liittyvä esine!
Syyskuun 11. päivä vuonna 1868 merkitsi museomme perustaja piirilääkäri Ehrström ylös merikapteeni Anders Lindmanin useista esineistä koostuvan lahjoituksen. Esineiden joukossa oli mm. Johannes Kastajan hedelmä Palestiinasta. Tohtori Ehrström on kirjoittanut näin (tietysti på svenska, vaikka olikin innokas suomen kielen edistäjä).
” 1 kpl kivettynyt ”hedelmä” Palestiinasta. Legendan mukaan...
27.09.2018 - 15:57
Ah, mikä ihanainen kevät- tai oikeastaan kesäsää meitä nyt Helatorstain tienoolla hellii! Tuo otsikon vanhahtava kevättä tarkoittava sana pitäisi kyllä ottaa uudelleen käyttöön. Museotantti puuhaili pihalla vapaapäivänään, kuten varmaan aika monet muutkin, joilla pihatannerta on. Tämä keväimen aika on niin mahtavaa: kukkapenkin epäilyttävän näköisestä söheriköstä alkaa nousta viherrystä. Ensimmäisinä, ainakin museotantin pihalla, tunkevat pintaan unikot, ne maatiaiset, sitten kevätesikot ja vähitellen muutkin kukkaset. Ruusut saavat vielä hyvän aikaa uinailla havupeitteen alla. Jännitys on...
27.09.2018 - 15:56
Entis-Raahessa, niin kuin varmaan muissakin merikaupungeissa, merimiehet olivat kovasti tyttöjen suosiossa. Noissa merenkulkijoissa oli jotain samankaltaista taianomaista vetovoimaa kuin nykyään esim. muusikoissa, kuulemma. Talvisaikaan, kun laivat seelasivat maailman merillä, Raahen neitokaisille kelpasivat kyllä tanssikavaljeereiksi ja riiustelukumppaneiksi kaupungissa asustelevat renkipojat, sepänsällit tai muut maajalassa elelevät. Mutta ootahan vaan, kun laivat palasivat vesien vapauduttua ja joku kaupungin pikkupojista laitettiin asialle viemään merimiesten tulotanssien kutsuja,...
27.09.2018 - 15:55
Naisasialiitto Uniooni toimeenpani 7.11.1904 keskustelukokouksen naisten valtiollista äänioikeutta varten. Kokouksessa luettiin sinne lähetettyjä naisten allekirjoittamia adresseja eri puolilta Suomea. Myös raahelaiset naiset olivat asiassa mukana.
Äkkipäätään arvioimalla vanhin allekirjoittaja on före detta lärarinna siis entinen opettaja G. eli Gustafva Ekström, joka oli syntynyt vuonna 1821. Tant Gustafvan koulu oli Raahen paras mamsellikoulu. Ja toiseksi vanhin on v. 1829 syntynyt Heléne Rein, joka hoiti kahtakin kauppaliikettä. Uudistuksetko muka vain nuorten ajamia!?!
Mutta kuinka...
27.09.2018 - 15:53
Me suomalaiset nautimme helmikuun viidentenä päivänä ja monesti jo vähän aikaisemminkin kansallisrunoilijamme mukaan nimettyä Runebergin torttua. Kaupunki- tai ehkä paremminkin maalegendan mukaan leivonnainen syntyi, kun rouva Fredrika Runeberg (jonka äiti oli Ollinsaaren kartanon tytär Anna-Margareta Bergbom, kuten muistamme) loihti kaapinpohjan murusista häthätää makoisaa syötävää vaativalle puolisolleen.
No eihän se kyllä niin syntynyt. Meidän Runebergin torttuna tuntemamme tuote syntyi kuulemma porvoolaisen sokerileipuri Lars Henrik Asteniuksen köökissä. Astenius ryhtyi valmistamaan 1840-...
27.09.2018 - 15:52
Niitä löytyi viljalti 1800-luvun lopun Raahessa puhutusta suomen kielestä, mikäli Raahen Lehden toimittajaa on uskominen. Raahen Lehti julkaisi huhtikuun viimeisessä vuonna 1897 numerossaan artikkelin, jossa mainosti vastikään ilmestynyttä ”Kodin sanasto” –nimistä kirjasta ja ankarin sanoi suomi raahelaisten käyttämää kieltä. Nykyihmisestä nuo toimittajan lyttäämät sanat ovat juuri niitä herkullisia murresanoja, joita niin mielellään makustelee suussaan. Se, mikä näissä äpäräsyntyisissä sanoissa (nuorsuomalaista)toimittajaa eniten kavahduttaa, on se, että ne ovat ruotsalaisperäisiä ja...
27.09.2018 - 15:51
Wanhan herran jälkeen Kuuluisimmat raahelaiset -rankinglistalla on varsin korkealla Catharina Freitag ja Johan Sovelius, nuo toisiaan rakastaneet serkukset. Kuningas Kustaa III:n evättyä heiltä avioliittoluvan räytyivätten he loppuelämänsä kynttilöitä poltellen torin, sittemmin (Myhrbergin) puiston vastakkaisilla puolilla.
Entäpä jos tuo naimaluvan epuu aiheuttikin Johanille niin hirmusen raivon ja kostonhimon, että hän värväsi (välikäsien kautta) palkkatappajan surmaamaan valtakuntamme hallitsijan? Murhaajaksi valikoitui kuninkaaseen hyvin nuivasti suhtautuva kapteeni Anckarström, joka...
27.09.2018 - 15:50
Kesäkuun 5. päivänä avataan Kruununmakasiinin kesänäyttely ”Me halutaan vaan soittaa rock´n rollia” – raahelaista bändihistoriaa 70-luvulta 90-luvulle. Näyttelyn rakentamisen lomassa tuli mieleeni, että voisin kertoa muutaman sanan näyttelyprosessista.
Näyttelyn tekeminen on ollut antoisa, innostava ja hauska sukellus menneeseen raahelaiseen musiikkielämään. Kevään aikana on tullut erittäin selväksi, että Raahe on paitsi meri- ja teräskaupunki, myös rokkikaupunki. On ollut pienoinen yllätys (ts. shokki!), kuinka paljon bändejä on tuona valittuna ajanjaksona kaupungissamme vaikuttanut....
27.09.2018 - 15:48
Raahen ensimmäinen kirkko saatiin käyttökuntoon 1650-luvulla. Kirkkoon saatiin myös soittopeli, urkupositiivi. Pietari Brahe huolehtivana kaupungin isänä halusi varmistaa, että urut soisivat kaupunkilaisten iloksi ja virkistäisivät heidän jumalanpalvelustaan ja lähetti seurakunnalle soitinta käyttelemään urkurin, herra Zachris Palmin. Palm saapui kaupunkiimme Ruotsista 1670-luvun alussa. Kaupunkilaiset ottivat Palmin avosylin vastaan, hänen vastuulleen annettiin myös lukkarin, kellojenasettajan sekä raatimiehen tehtävät.
Virsiä ei tuohon aikaan säestetty, mutta urkuri improvisoi ainakin...
27.09.2018 - 15:46
Ruununpuojin eli Kruununmakasiinin förvalttari Arvo Lataus esittäytyi minulle tässä eräänä alkusyksyn iltana, kun olin laittelemassa Kruununmakasiinimuseota yöpuulle iltaopastuksen jälkeen. Meinasin tietysti ”saaha laakin”, kun tyhjäksi oletetusta näyttelytilasta kuului tärkiänpuoleinen rykäisy. Ikkuna-aukon reunalla istuskeli pieni äijänkässy, joka sanoi olevansa herra förvalttari Arvo Lataus. Förvalttari Lataus tiedusteli minulta kuka olen, kun kuulemma niin omistavan oloisesti saapastelin pitkin taloa. Esittelin itseni (niiata niksautin vaistomaisesti) ja kerroin minkä takia siellä...
Museotäti otti purjelaivan pienoismallin kainaloon ja kaasutteli Mattilanperälle kertomaan koululaisille 370-vuotiaan kaupunkimme vaiheista. Kerrassaan ilahdu...
Putkirempan viikko numero kaksi on alkanut, ensimmäiset purkutyöt on tehty ja museotetriksen peluuta jatkettu🙂
Mitäs pidätte merimiehen kodin uudesta, en...
Tervehdys remonttivyöhykkeeltä, eli Pakkahuoneen museon runsaudensarvesta😀
Tämä viikko on museotädeillä vierähtänyt hyvin pitkälti museaalisten aart...
KESÄDUUNIA TARJOLLA AIVAN HUIPUSSA PAIKASSA😀
Kiinnostaako kesäduuni historiallisessa ympäristössä ja museaalisen letkeässä ilmapiirissä? Raahen muse...
Museo kirjastossa -näyttelysarja on edennyt neljänteen osaansa. Tällä kertaa silmäin ja käsittelyn alla ovat vanhat raahelaiset häätavat. Pääkirjaston vitriinissä on esillä hääkutsuja 1800-luvun Raahesta, ja blogin puolella valotetaan nykyvinkkelistä kenties hieman erikoisiltakin kuulostavia perinteitä....
Museo kirjastossa -näyttelysarja on edennyt neljänteen osaansa. Tällä kertaa silmäin ja käsittelyn alla ovat vanhat raahelaiset häätavat. Pääkirjaston vitriinissä on esillä hääkutsuja 1800-luvun Raahesta, ja blogin puolella valotetaan nykyvinkkelistä kenties hieman erikoisiltakin kuulostavia perinteitä...
Kuulkaatten kuulkaatten!
Kuten tiedättekin, Pakkahuoneen museo on viime aikoina saanut kohennusta ilmiasuunsa uuden katon, oven ja maalipinnan myötä. No remonttipyörä kun on pyörähtänyt käyntiin, niin antaa pyöriä lisää vaan! Siispä seuraavaksi talossa alkaa putkiremontti🛠 Nykyiset putket kun ovat pal...
Hiihtolomaviikko on käynnistynyt perin aurinkoisessa ja kirpakassa säässä ☀️
Muiden lomapuuhien lomassa kannattaa myös piipahtaa museoissa, noissa siwistyksen woimallisissa wälikappaleissa. Aktiviteetiksi lomaviikolle Pakkahuoneen museossa ja Kruununmakasiinissa on tarjolla tuttuun tapaan museosuunnistusta. T...
Esittelemme Raahen 370-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tämän vuoden aikana muutamien mielenkiintoisten entis-raahelaisten elämäntarinoita.
Sarjan aloittaa kapteeninrouva Alma Sahlström, jonka värikkääseen elämään mahtui monenmoisia rankkojakin käänteitä. Alma jäi orvoksi vain 5-vuotiaana, meni 19-vuotiaana...
Eilen vietettiin tämän vuosituhannen ensimmäisiä laskiaismaskeraadeja mitä taidokkaimpien musikanttien säestyksellä ja kerrassaan mainioiden komeljanttarien esityksiä seuraten. Hieno ilta <3
Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää!
Konservaattorimme verstaassa on syntynyt vaihe vaiheelta hieman muinaisemmat talviset kulkupelit, lyly ja kalhu, joista myös kansalliseepoksessame Kalevalassa runoillaan. Näitä vempeleitä pääsee testailemaan lauantain Laskiaishuweja-tapahtumassa.
Lyylikki, ...