27.09.2018 - 15:57
Ah, mikä ihanainen kevät- tai oikeastaan kesäsää meitä nyt Helatorstain tienoolla hellii! Tuo otsikon vanhahtava kevättä tarkoittava sana pitäisi kyllä ottaa uudelleen käyttöön. Museotantti puuhaili pihalla vapaapäivänään, kuten varmaan aika monet muutkin, joilla pihatannerta on. Tämä keväimen aika on niin mahtavaa: kukkapenkin epäilyttävän näköisestä söheriköstä alkaa nousta viherrystä. Ensimmäisinä, ainakin museotantin pihalla, tunkevat pintaan unikot, ne maatiaiset, sitten kevätesikot ja vähitellen muutkin kukkaset. Ruusut saavat vielä hyvän aikaa uinailla havupeitteen alla. Jännitys on...
27.09.2018 - 15:56
Entis-Raahessa, niin kuin varmaan muissakin merikaupungeissa, merimiehet olivat kovasti tyttöjen suosiossa. Noissa merenkulkijoissa oli jotain samankaltaista taianomaista vetovoimaa kuin nykyään esim. muusikoissa, kuulemma. Talvisaikaan, kun laivat seelasivat maailman merillä, Raahen neitokaisille kelpasivat kyllä tanssikavaljeereiksi ja riiustelukumppaneiksi kaupungissa asustelevat renkipojat, sepänsällit tai muut maajalassa elelevät. Mutta ootahan vaan, kun laivat palasivat vesien vapauduttua ja joku kaupungin pikkupojista laitettiin asialle viemään merimiesten tulotanssien kutsuja,...
27.09.2018 - 15:55
Naisasialiitto Uniooni toimeenpani 7.11.1904 keskustelukokouksen naisten valtiollista äänioikeutta varten. Kokouksessa luettiin sinne lähetettyjä naisten allekirjoittamia adresseja eri puolilta Suomea. Myös raahelaiset naiset olivat asiassa mukana.
Äkkipäätään arvioimalla vanhin allekirjoittaja on före detta lärarinna siis entinen opettaja G. eli Gustafva Ekström, joka oli syntynyt vuonna 1821. Tant Gustafvan koulu oli Raahen paras mamsellikoulu. Ja toiseksi vanhin on v. 1829 syntynyt Heléne Rein, joka hoiti kahtakin kauppaliikettä. Uudistuksetko muka vain nuorten ajamia!?!
Mutta kuinka...
27.09.2018 - 15:53
Me suomalaiset nautimme helmikuun viidentenä päivänä ja monesti jo vähän aikaisemminkin kansallisrunoilijamme mukaan nimettyä Runebergin torttua. Kaupunki- tai ehkä paremminkin maalegendan mukaan leivonnainen syntyi, kun rouva Fredrika Runeberg (jonka äiti oli Ollinsaaren kartanon tytär Anna-Margareta Bergbom, kuten muistamme) loihti kaapinpohjan murusista häthätää makoisaa syötävää vaativalle puolisolleen.
No eihän se kyllä niin syntynyt. Meidän Runebergin torttuna tuntemamme tuote syntyi kuulemma porvoolaisen sokerileipuri Lars Henrik Asteniuksen köökissä. Astenius ryhtyi valmistamaan 1840-...
27.09.2018 - 15:52
Niitä löytyi viljalti 1800-luvun lopun Raahessa puhutusta suomen kielestä, mikäli Raahen Lehden toimittajaa on uskominen. Raahen Lehti julkaisi huhtikuun viimeisessä vuonna 1897 numerossaan artikkelin, jossa mainosti vastikään ilmestynyttä ”Kodin sanasto” –nimistä kirjasta ja ankarin sanoi suomi raahelaisten käyttämää kieltä. Nykyihmisestä nuo toimittajan lyttäämät sanat ovat juuri niitä herkullisia murresanoja, joita niin mielellään makustelee suussaan. Se, mikä näissä äpäräsyntyisissä sanoissa (nuorsuomalaista)toimittajaa eniten kavahduttaa, on se, että ne ovat ruotsalaisperäisiä ja...
27.09.2018 - 15:51
Wanhan herran jälkeen Kuuluisimmat raahelaiset -rankinglistalla on varsin korkealla Catharina Freitag ja Johan Sovelius, nuo toisiaan rakastaneet serkukset. Kuningas Kustaa III:n evättyä heiltä avioliittoluvan räytyivätten he loppuelämänsä kynttilöitä poltellen torin, sittemmin (Myhrbergin) puiston vastakkaisilla puolilla.
Entäpä jos tuo naimaluvan epuu aiheuttikin Johanille niin hirmusen raivon ja kostonhimon, että hän värväsi (välikäsien kautta) palkkatappajan surmaamaan valtakuntamme hallitsijan? Murhaajaksi valikoitui kuninkaaseen hyvin nuivasti suhtautuva kapteeni Anckarström, joka...
27.09.2018 - 15:50
Kesäkuun 5. päivänä avataan Kruununmakasiinin kesänäyttely ”Me halutaan vaan soittaa rock´n rollia” – raahelaista bändihistoriaa 70-luvulta 90-luvulle. Näyttelyn rakentamisen lomassa tuli mieleeni, että voisin kertoa muutaman sanan näyttelyprosessista.
Näyttelyn tekeminen on ollut antoisa, innostava ja hauska sukellus menneeseen raahelaiseen musiikkielämään. Kevään aikana on tullut erittäin selväksi, että Raahe on paitsi meri- ja teräskaupunki, myös rokkikaupunki. On ollut pienoinen yllätys (ts. shokki!), kuinka paljon bändejä on tuona valittuna ajanjaksona kaupungissamme vaikuttanut....
27.09.2018 - 15:48
Raahen ensimmäinen kirkko saatiin käyttökuntoon 1650-luvulla. Kirkkoon saatiin myös soittopeli, urkupositiivi. Pietari Brahe huolehtivana kaupungin isänä halusi varmistaa, että urut soisivat kaupunkilaisten iloksi ja virkistäisivät heidän jumalanpalvelustaan ja lähetti seurakunnalle soitinta käyttelemään urkurin, herra Zachris Palmin. Palm saapui kaupunkiimme Ruotsista 1670-luvun alussa. Kaupunkilaiset ottivat Palmin avosylin vastaan, hänen vastuulleen annettiin myös lukkarin, kellojenasettajan sekä raatimiehen tehtävät.
Virsiä ei tuohon aikaan säestetty, mutta urkuri improvisoi ainakin...
27.09.2018 - 15:46
Ruununpuojin eli Kruununmakasiinin förvalttari Arvo Lataus esittäytyi minulle tässä eräänä alkusyksyn iltana, kun olin laittelemassa Kruununmakasiinimuseota yöpuulle iltaopastuksen jälkeen. Meinasin tietysti ”saaha laakin”, kun tyhjäksi oletetusta näyttelytilasta kuului tärkiänpuoleinen rykäisy. Ikkuna-aukon reunalla istuskeli pieni äijänkässy, joka sanoi olevansa herra förvalttari Arvo Lataus. Förvalttari Lataus tiedusteli minulta kuka olen, kun kuulemma niin omistavan oloisesti saapastelin pitkin taloa. Esittelin itseni (niiata niksautin vaistomaisesti) ja kerroin minkä takia siellä...
14.02.2018 - 14:05
Harpon tässä luennossani jotensakin umpimähkäisesti Raahen kirjallisessa historiassa. Paljon jää varmaan kertomatta, mutta tämä olkoon yhdenlainen silmäys. Jätän uudemmat, täällä messuilla läsnäolevat kirjailijat ja muitakin tyystin mainitsematta. Viran puolesta askaroin enemmänkin tuolla menneissä ajoissa.
Jo kaupunkimme perustaja Pietari Brahe oli kirjojen ja sivistyksen ystävä. Hänhän uudisti koululaitosta ja perusti Turun Akatemian. Brahe käytti runsaasti henkilökohtaista vaikutusvaltaansa siihen, että Raamattu käännettiin kokonaan suomeksi.”Biblia se on coco Pyhä Ramattu” ilmestyi v....
14.02.2018 - 14:03
Me raahelaiset, ainakin suurin osa meistä, tunnemme tarinan Bergbomin mamsellista ja väärästä biisistä. Eli siitä hiuksenhienosti vältetystä skandaalista, kun Carin–mamselli soitteli kaupunkiimme saapuvalle keisari Aleksanteri I:lle Napoleonin marssin. Tuosta munauksestahan selvittiin kaupunkilegendan mukaan joko siksi, että keisari veteli armollisia päiväunia vaunuissaan eikä mamsellin soitanta häntä herättänyt tai toisen version mukaan kaupunkilaiset aloittivat hurjan hurraamisen, kun kuulivat, mitä kappaletta mamselli alkoi soittaa ja klaveerin ääni hukkui hurrauksiin. Itse olen...
14.02.2018 - 14:02
Aivan erityisen hyvä tapa tutustua entisajan ihmisten elämään on tutkailla perunkirjoja ja muita pesänselvitykseen liittyviä asiakirjoja. Jos omaisuus on vainajan jälkeen huutokaupattu, on nykytutkijalla edessään huisin mielenkiintoinen lähdeaineisto. Tällaisen aarteen äärelle pääsin, kun sain käsiini hovineuvos Gabriel Bergbomin perukirjan ja hänen kuolemansa jälkeen pidetyn huutokaupan eli auksuunin luettelon.
Hovineuvos Gabriel Bergbomin vaimo Catharina Elisabeth Peldan oli kuollut jo kymmenkunta vuotta aikaisemmin, aikuisiksi asti kasvaneet kaksi poikaa olivat luoneet komeat virkamiesurat...
Facebook
Kolme valitsemaasi Pohjanmaan porvariverkosto-kirjaa yhteishintaan 65€. Yksittäin hankittuina kirjat 25€ - 30€.
Kirjoja saatavilla Pakkahuoneen museosta ja Kruununmakasiinista.
Pienoisissa museopuodeissamme tuotteiden esillepano on välillä melkoista tetriksen peluuta... Mutta niinpä vain saatiin jouluisetkin jutut näkysälle näin joulukuun jo kolkutellessa nurkan takana😊 Puodin tarjonnastahan löytyy mm. enemmän kuin ajankohtaisia joulukalentereita (pianhan jo ensimmäinen luukku ava...
Huomenna Kruununmakasiinissa Rautaruukin ja Raahen Marttojen joulumyyjäiset kello 12-14. Aiemmin myyjäisissä käyneet tietävätkin, että nopeat syövät hitaat (ja parhaat jouluherkut), eli kiiruhda hyvissä ajoin paikalle :)
Tervetuloa tänään kello 18 Kruununmakasiiniin kuulemaan
C.R. EHRSTRÖM - mies museumin takana -luentoa.
Luennoitsijana museonjohtajamme Turusen Eija.
Lähiaikoina onkin ilmestynyt mukava kattaus historiateoksia, joista löytyy tietoa niin jouluperinteistä, sivistyksen verkostoista, körttiläisyydestä, sotavuosista kuin Raahen sairaalan elämästäkin.
Kaikkia näitä teoksia löytyy Pakkahuoneen museon ja Kruununmakasiinin museokaupoista😊 Lukuisat muut meillä...
Huomenna julkaistaan Pohjanmaan porvariverkosto-kirjasarjan kolmas osa, johon Raahen museon osuuden, Museumi, siwistyksen woimallinen wälikappale , on kirjoittanut museonjohtajamme Eija Turunen. Artikkeli kertoo museomme perustajasta, Carl Robert Ehrströmistä ja hänen elämänikäisestä työstään sivistyksen hy...
Näin joulun pikku hiljaa hiipiessä lähemmäksi, ovat museolaiset ja kirjastolaiset koostaneet Museo kirjastossa-pienoisnäyttelyn teemalla julvaka.
Aiheeseen liittyvää esineistöä ja vinkkikirjallisuutta voi käydä katsastamassa Raahen kaupunginkirjastossa :)
Annanpäivänä avautuvat jouluisen asun ylleen saaneen laivapatruunin kodin ovet Soveliuksen talon yläkerrassa. Tervetuloa aistimaan vanhan ajan joulutunnelmaa ja kuulemaan tarinoita 1800-luvun jouluperinteistä entis-Raahessa!
Arkipäivisin kello 9-15 välinen aika on pääasiallisesti pyhitetty koululaisryhmien v...