Onnea Anna Magdalena, 230 vuotta!
Nykyään näinä huolella harjoitettujen selfiemuikistelujen aikoina on ihanan virkistävää katella vanhoja, konstailemattomia valokuvia ja niitähän museon kokoelmista löytyy. On perhepotretteja, koulukuvia ja yksityiskuvia, niin visiittikorttikuvia kuin ateljeessa otettuja poseerauskuvia. Entisajan valokuvanotto oli hieman erilaista kuin nykyään. Kuvan ”ottaminen” kesti useamman minuutin, siinä piti jaksaa olla liikahtamatta ja ilimeenkään värähtämättä. Alkuaikoina kuvattavaa varten oli ateljeessa niskatuki, jonka avulla pää pysyi kuvanoton ajan paikoillaan. Tuosta pitkästä valotusajasta johtuen entisajan poseeraajat olivat myös enimmäkseen totisia. Enpä muista nähneeni hampaita kellään, siis näkyvillä. Kuka ois jaksanut pitää minuuttitolokulla hymyä huulillaan? Valokuvassakäynti tai kiertävän valokuvaajan vierailu oli harvinaista ja tyyristäkin, sen takia myös ne ei-ihan-niin-onnistuneet kuvat säilytettiin. Tai mistä me oikiastaan tiietään mikä kuva katottiin onnistuneeksi ja mikä ei.
Museotantilla on noissa kuvakokoelman kuvissa muutamia suosikkeja. Muotokuvista tai yksityiskuvista eräs vaikuttavimpia on pastorska Helanderin os. Kihlgren kuva. Anna Magdalena Kihlgrenin, sittemmin Helanderin kuva on niin paljon puhuva ja kaikessa no, karuudessaan lähes liikuttava taikka aseistariisuva.
Mitä tuosta vähemmän hempeännäköisestä henkilöstäa tiedetään?
Anna Magdalena syntyi 14.4.1792 Uudenkaarlepyyn apteekkarin Andres Kihlgrenin ja vaimonsa Anna Helena Kikoviuksen perheeseen. Isä Anders oli syntynyt Uppsalassa vuonna 1754 ja muutti Tukholmasta Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1783 saatuaan privilegion kaupungin apteekkiin. Rouvansa oli Uudenkaarlepyyn kappalaisen tytär.
Anna Magdalenan varhaisemmat vaiheet jäävät toistaiseksi arvoitukseksi. Hän avioitui 20-vuotiaana 23. huhtikuuta 1812 Raahen kirkkoherran apulaisen Anders Helanderin (1785-1855) kanssa. Vihkiminen tapahtui jostain syystä Oulussa. Täytyy myöntää, että noitten pappismiesten virkojen nimet ja virkojen hoitoajat ja –paikat ovat välillä hyvin mystillisiä. On päällekkäisyyksiä ja toimintaa kahdella eri paikkakunnalla, virkaan valitsemisen ja virkaan astumisen välissä saattaa kulua vuosia jne, museotantti ei aivan pysy niissä kärryillä. Eri lähteiden tiedot saattavat myös vaihdella. Luottomiehemme Heikki Impivaara kertoo Anders Helanderin syntyneen talonpojan pojaksi Ylivieskassa (kirkonkirjoissa syntymäpaikaksi on merkitty Kalajoki), asuneen Saloisissa ylimääräisenä pappina jo vuodesta 1810 ja tuli kappalaiseksi Raaheen vuosiksi 1821-1847. Kun ei valittukaan Raahen kirkkoherraksi, muutti Munsalaan. Anders Helander oli kuollessaan vuonna 1855 Haapajärven kirkkoherra.
Papin rouva
Saloisissa ja Raahessa asuessaan Helanderien perhe kasvoi vuosien 1813-1836 aikana ainakin kymmenellä lapsella. (Museotantti ei tarkastanut syntyneitten luetteloita). Perheessä oli kolme tytärtä ja seitsemän poikaa. Nuorimmaisen syntyessä Anna Magdalena oli jo 44-vuotias, ei ihme, jos hymy vähän hyytyykin. Helanderin perhe asui pappilassa eli Koulu- ja Reiponkadun koilliskulman talossa
Anna Magdalenan omasta elämästä emme noiden ylläolevien tietojen lisäksi oikeastaan paljon muuta tiedäkään. Herra Helanderin tiedetään olleen lyhyen aikaa virkaatekevänä pedagogina Raahessa ja pitäneen pientenlasten koulua kodissaan. Ensin ilmeisestikin kouluttaakseen poikiaan jatko-opintoihin, mutta sittemmin koulussa opiskeli myös muita raahelaistyttöjä ja poikia. Myöhemmässä vaiheessa hänen poikansa ottivat vastuun opettamisesta isän toimiessa eräänlaisena laadunvalvojana. (Helanderin koulu mainittu Korkia ja tärkiä vieras Raahessa –blogissa). Helanderien opinahjo toimi pappilan suojissa reilut parikymmentä vuotta. Hyvin oli kotikoulun perusopinnot annettu, Helanderien pojista tuli isoina pappis- ja koulumiehiä.
Anna Magdalenan sisko Catharina Margaretha Kihlgren ja äiti (tässä vaiheessa kirkkoherra Cajanuksen leski) muuttivat myös Raaheen 1820-luvulla. Aluksi sisko avusti lankonsa koulussa antaen opetusta tytöille. Helanderien muutettua pois Raahesta 1847, muutti hänkin joksikin aikaa pois palatakseen takaisin koulumamselliksi. Catharina eli Caisa Kihlgren jatkoi koulunpitoa vuosikymmenten ajan. Välillä häntä auttoi velipoika tuomari Karl Kihlgren. Anders Helanderin kuoleman jälkeen Anna Magdalena ja tyttäret Ebba ja Lisbet (Elisabeth) muuttivat takaisin ”rakkaaseen Raaheen” ja Lisbet alkoi koulumamselliksi tätinsä kouluun. Nimihenkilömme Anna Magdalena Helander, os Kihlgren kuoli Raahessa 27. lokakuuta 1868. Kuolinsyyksi ilmoitetaan ”slag”, laaki eli jonkin sortin kohtaus.
Harmillisen vähän siis tiedetään Anna Magdalenan elämästä. Museomme kokoelmissa on tuon vaikuttavan valokuvan lisäksi hänen komea kirkkohuivinsa, kooltaan n. 150cm kanttiinsa. Huivi ja valokuva on saatu lahjoituksena 1970-luvun lopulla.
Toisinaan museotantista tuntuu, että olo tai mieli on happamanpuoleinen ja sen mukaan myös ilme on kuin ”Kiilkreenillä”. Kiilkreenismi on myös (hyvä) asenne. Oikiastihan nimi äännetään ”Tsiilgreen”, mutta raahelaisittain se on Kiilkreeni.
