Apteekkihistoriaa Raahessa yli 200 vuotta

Apteekkari Jean Galenius sai kuninkaallisen apteekkiprivilegion Raahen kaupunkiin 12.2.1783. Raahen I apteekki oli tuolloin maamme 21. kanta-apteekki. Tällaisen paikkakuntasidonnaisen kanta-apteekkioikeuden saattoi periä kuka tahansa, mutta apteekkia sai hoitaa vain proviisori, ja myydä sen sai vain apteekkarille. Kanta-apteekin etuosto-oikeus oli pätevällä apteekkarin jälkeläisellä. Kanta-apteekkien erioikeudet lopetettiin 1969 ja nykyään apteekin jatkajan päättää lääkelaitos. Jean Galeniuksen apteekkioikeuden nykyinen omistaja on 12. apteekkari Hannu Svärd. Raahen II apteekki eli Härkätorin apteekki on perustettu vuonna 1968.

Apteekkarit olivat 1700-luvulla suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia, mutta apteekkari Jean Galenius oli kappalaisen poika Pietarsaaresta. Ruotsi-Suomeen ensimmäiset apteekkarit tulivat Saksasta, ja he kouluttivat paikallisista alaisia itselleen oppipoika-kisälli -periaatteella. Suomen ensimmäiset apteekit perustettiin Turkuun ja Viipuriin v. 1689. Jean Galeniuksen jälkeen Raahessa toimineet kaksi apteekkaria olivat ruotsalaissyntyisiä: Johan S.N. Stahre (Enköping) ja Reinhold O. Fock (Tukholma). Heidän jälkeensä Raahen apteekki oli raahelaissyntyisen Wichmannin suvun omistuksessa kahdessa sukupolvessa (1817-1862). Myöhemmät apteekkarit ovat olleet suomalaisia.

Raahen toinen apteekkari, Stahre

Raahen toinen apteekkari Johan S.N. Stahre (1780-1852) päätyi hoviapteekkariksi Tukholmaan vuonna 1814. Hän osti Raahen apteekin heti apteekkaritutkintonsa jälkeen vuonna 1804. Seuraavana kesänä hän palasi Ruotsiin avioituakseen kauppiaan tyttären Brita Ulrika Aulin kanssa. Nuorikon aikaan Raahessa (1804-1811) sattuivat Suomen sota 1808-09 ja Raahen palo 1810. Sivistynyt ja kielitaitoinen apteekkari Starhe toimi usein välittäjänä venäläisten miehittäjien ja raahelaisten välillä. Raahen palossa 10.10.1810 tuhoutui 2/3 Raahen keskustan taloista. Apteekkari Stahren talo on aikalaisten laatimassa tuholuettelossa. Se on tärkeä tieto ajoitettaessa nykyisen apteekkimuseon vanhimpien esineiden ikää. Ilmeinen päätelmä ei kuitenkaan ole totuus. Apteekkimuseon vanhimmat esineet ovat suupuhalletut harmaalasiset pullot ja purkit sekä apteekin vintin rohdoslaatikot. Se ovatko ne varmasti 1700-luvulta vai palon jälkeiseltä ajalta, voidaan todentaa Raahen apteekin historiallisista vaiheista.

Raahen museolla olevasta A.J. Hedmanin akvarellissa voimme nähdä Raahen palossa vuonna 1810 tuhoutuneet korttelit. Tuli saatiin pysähtymään juuri Stahren talon kohdalla Kirkkokadun ja Cortenkadun eteläkulmauksessa. Mutta koska Stahren talo oli tuholuettelossa, talo todennäköisesti kärsi ainakin pahoja vaurioita. Mahdolliset piharakennukset varmastikin säilyivät, koska koko tonttia ei ole merkitty menetetyksi. Joka tapauksessa Stahren apteekki ei voinut palaa lokakuussa 1810, koska apteekki oli toiminnassa jo seuraavan vuoden alussa. Kaiken lisäksi apteekkari Stahre muutti jo seuraavana kesänä Ruotsiin ja hänen tiedetään vieneen apteekin tärkeimmät lääkkeet mukanaan. Hän lähti Ruotsiin niin pian Raahen palon jälkeen, ettei hänen oma puutarhansa ehtinyt tuottaa satoa ja tuskin kevään laivoissa vielä ehti tulla täydennystä ulkomailta. Apteekkari Stahre osti vielä samana vuonna 1811 apteekki Hjorten Tukholman Kungsholmenista.  Todennäköisesti Raahen apteekkimuseossa on säilynyt jopa Jean Galeniuksen apteekkikalustoa 1700-luvulta. Myöhemmät apteekkarit ovat tietenkin saattaneet tuoda Apteekkimuseossa olevaa vanhaa irtaimistoa mukanaan Raaheen, mutta arvokkaan, helposti rikkoutuvan lasitavaran apteekkarit varmasti mielellään myivät liiketoiminnan jatkajalle.

Neljäs apteekkari Karl Wichman

Neljäs apteekkari Karl Wichman (1792 -1856) oli Raahen kaupunginkirurgi Martin K. Wichmanin poika. Hänen apteekkiuransa alkuun liittyvät kaikki edelliset Raahen apteekin omistajat Pohjanlahden molemminpuolin: Karl Wichman, 12 v. meni Raahen ensimmäisen apteekkarin Galeniuksen oppilaaksi v. 1804. Nuori Karl ehti olla Jean Galeniuksen alaisena vain pari kuukautta, kun tämä jo myi Raahen kanta-apteekin J.S.N. Stahrelle. Parin vuoden kuluttua Karl Wichman lähti apteekkari Galeniuksen luo Visbyhyn tämän perustettua sinne kaupungin toisen apteekin. Karl Wichman valmistui farmasianopiskelijaksi eli nykytermein farmaseutiksi v. 1810. Työskenneltyään pari vuotta Visbyssä hän meni töihin Tukholmaan Hjorten-apteekkiin, jonka tuolloin jo omisti hoviapteekkari J.S.N. Stahre. Kolmen vuoden kuluttua Karl Wichman osti kotikaupunkinsa apteekin 1.8.1817.

Karl Wichman perusti apteekkinsa Kirkkokadulle (no.13) kirkkoa vastapäätä: Edelleen sijoillaan olevan rakennuksen tontti oli merkitty leskirouva Wichmanin omistukseen (tontinomistajaluettelo 1810-11). Apteekkari Karl Wichmanin isä kuoli jo vuonna 1804. Karl Wichman rakensi lisäsiiven kotitaloonsa apteekkia varten, sillä talon Kirkkokadun puoleinen siipi on peräisin vuodelta 1820 (huom. pidennetty 1924). Rakennuksen Cortenkadun puoleinen asuinsiipi on rakennettu vuonna 1787.  Apteekkisiiven valmistuttua Karl Wichman avioitui Kalajoen kirkkoherrantyttären Beata Frosteruksen kanssa. Kaksi heidän 12 lapsestaan seurasi isänsä jalanjälkiä apteekkareina. Johan Valentin (s. 1823) jatkoi isänsä työtä Raahessa v. 1851. Nuorempi Axel Teodor (s. 1828) perusti Kokkolaan kaupungin toisen apteekin v. 1854.

Ajanmukaiset ja laadukkaat lääkeaineet

Vaikka Raahen apteekkitoiminta on vanhaa, ei Raahen apteekeissa ole koskaan myyty sammakonkudusta tai käämeistä valmistettuja lääkkeitä, joita saattoi löytää 1700-luvulla Keski-Euroopan apteekeista. Raahen kolmen ensimmäisen apteekkarin Galeniuksen, Stahren, Fockin apteekkaritoimintaa sääteli jo varsin asiallisesti Pharmacopoea svecica, vuosina 1790-1819 voimassa ollut laajennettu laitos (ohjekirja, jossa määritellään lääkeaineiden laadulle ja valmistukselle asetettavia vaatimuksia).  Apteekkarit olivat aikansa sivistyneistöä ja taitavia kemistejä. Karl Wichmannin aloittaessa Raahessa apteekkarina kaikki hapot, rikkihappoa ja raakaa typpihappoa lukuun ottamatta tehtiin apteekissa. Myös eetteri, elohopeasuolat, kalium- ja natriumkarbonaatti ynnä muut kuuluivat apteekissa tehtäviin valmisteisiin. Apteekkari Karl Wichman kertoi raportissaan lääkintähallitukselle hankkineensa lääkkeitä lähinnä Tukholmasta ja Lyypekistä, mutta pitkät merimatkat ja myrskyt turmelivat usein rahdin. Suomen apteekkareita kehotettiinkin hyödyntämään mahdollisimman paljon kotimaisia lääkekasveja. Apteekkari Stahren iso kasvitarha on merkitty Raahen peltomaita esittävään karttaan vuodelta 1809. Apteekkitavaran saanti Raaheen helpottui vasta rautatien saavuttua Raaheen 1899.

Mäkisten ajasta kohti museota

Raahen apteekki oli Wichmanien talossa kirkkoa vastapäätä vuosina 1820 - 1924. Vuonna 1917 Raahen apteekin osti apteekkari Väinö Mäkinen (1883-1962). Hän siirsi apteekin Kauppakadulle v.1924. Raahen Wanha apteekki Kauppakadulla oli tasan 80 vuotta apteekkari Väinö ja Paavo Mäkisten suvussa (1917-1997).

Apteekkari Hannu Svärd toimi Raahen Wanhassa apteekissa vuoden, kunnes muutti v. 1998 toimintansa Liikekeskus Kauppaporvariin.

Apteekkari Paavo Mäkisen perikunta myi apteekin irtaimiston Raahen kaupungille apteekkimuseon perustamista varten v. 1999. Raahen Wanha apteekki Kauppakatu 31 on nykyään Apteekkimuseo, jonka ainutlaatuisen eheä kokoelma edustaa apteekkitoimintaa yli 200 vuoden ajalta. Tässä lyhyessä artikkelissa saatoin huomioida vain ne Raahen kanta-apteekin apteekkarit, joiden aikana Raahen Wanhan apteekin toimintaedellytyksissä tapahtui huomattavia muutoksia.

 

-Inga Petäjäsoja