Keräämme tunnelmia ja kuvia koronaviruksen vaikutuksista Raahessa.

Suomi on poikkeustilassa ja tunnelmat vähintäänkin erikoiset. Raahen museolla seuraamme Kansallismuseon esimerkkiä ja haluamme tallentaa tunnelmia tästä historiallisesta ajanjaksosta omasta, paikallisesta näkökulmastamme. Raahelaisethan ovat normaalistikin kotona viihtyvää sakkia, onhan meidät brändättykin ”kotona kuuhistelijoiksi”. Onko arki siis muuttunut dramaattisesti vai onko kenties niin, että muutoksia tuskin huomaa? Kerro meille, millä tavoin koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet elämääsi Raahessa ja raahelaisena!

Karanteenilippu liehumaan!

Tässä kun on viime aikoina mainittu sana karanteeni meleko monta kertaa, heräsi etymologiasta viehtynyt museotantti pohtimaan sanan alkuperää. Karanteeni on sanana tuttu jo vuoiskymmenten takaa. Olisinkohan ensimmäisen kerran törmännyt siihen lukiessani jotain Tintti-sarjakuvaa joskus 1970-luvun alussa. Jaahas, asia täytyy tarkistaa. Kaikki Tintit on kyllä tullut luettua varmaan kymmeniä kertoja. Haa, nythän on hyvää aikaa palata Tintin seikkailuihin, kun iltamenot ovat tyystin lopahtaneet.

Kalervo, Osmo, Unto, Ahto, Impi, Lempi…

Eikö kuulostakin ihan kuin koululaisten nimiltä tuolta noin sadan vuoden takaa? Kyllä vaan, mutta en meinaa tarinoida koululaisten puuhista vaan pyydän nöyrimmästi saada kiinnittää arvoisien lukijoiden huomion raahelaisten paattien nimiin. Tai joihinkin niistä. Laivojen nimien tutkaileminen on kyllä hirmusen intressanttia puuhaa. Laivan nimien tutkimusalalla on ihan oma nimikin, se on nautonomastiikka, ah!

Etsimme joukkoomme museomestaria.

Raahen museo hakee museomestaria toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Museomestarina työskentelet teknisenä työntekijänä Raahen museon kokoelma- ja näyttelytyön tehtävissä, seuraat museorakennusten kuntoa ja olosuhteita sekä vastaat näyttelyrakenteista ja -tekniikasta. Varastonhallinta, esineiden pakkaaminen ja kuljetus sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaus kuuluvat myös museomestarin tehtäviin. Tehtävänkuva voidaan räätälöidä työhön valittavan henkilön henkilökohtaisen osaamisen mukaan.

Silmäyksiä entisajan (vierailu)tapoihin

Raahe, tämä meidän ihana kotikaupunkimme ei suinkaan ollut entisaikaan mikään pahanen syrjäkaupunki, vaan laajaa kansainvälistä kauppaa tekevä dynaaminen toimija. Asukkaita ei ollut kovin paljon, mutta eipä niitä ollut kyllä muissakaan kaupungeissa, lukuun ottamatta Turkua. Asukkaita oli pari ensimmäistä vuosisataa ihan muutamia satoja. 1700-luvun lopulla asukasluku läheni tuhatta asukasta. Sodat, nälkävuodet ja muut kurimukset rokottivat väkilukua välillä. 1800-luvulle tultaessa ja olojen vakiintuessa mm. kaamean kaupunkipalon jälkeen alkoi kaupunki hiljakseen kasvaa.