Pattijoen viinatehdas

Jo 1700-luvulla Raahessa toimi viinapränni Ruonanojan varressa, mutta sen toiminta lakkasi nälkävuosien aikana. Kun valtio kielsi kansalaisilta viinan kotipolton vuonna 1866, Raahen yritteliäät porvarit ryhtyivät puuhaamaan paloviinaa seutukunnan tarpeisiin tuottavaa pränniä. Ludvig Ahlqvist oli ensimmäisenä asialla jo vuonna 1867, mutta lupa-asiat venyivät. Vuonna 1872 perustettu viinayhtiö, jossa osakkaina olivat kauppiaat L. Ahlqvist, J. Aspegren, G.H. Möller ja Fr. Sovelius jr., sai lopulta Oulun lääninkuvernöörin luvan tehtaalle vuonna 1874. Tuleva tehdas saisi valmistaa 30 000 kannua viinaa vuodessa.

Viinapränni Pattijoelle

Tehdas päätettiin rakentaa Pattijoen kylään, Joensuun tilalle (vrt. Rännäri). Viina tehtiin viljasta ja perunoista, joita saatiin omistajien omilta viljelyksiltä ja ostettiin lähialueen talonpojilta. Pattijoen pränni tuotti paloviinaa ja rankkia, josta halukkaat saivat kotonansa tiputella kirkasta (ostetusta rankista sai siis kotonakin valmistaa viinaa). Vuosittain oli kaksi viinanlaskua, keväällä ja syksyllä.

Markkinointialueena oli aluksi Raahen kaupunki, mutta jo vuonna 1876 tehdyn laajennuksen jälkeen viinaa myytiin koko maakuntaan. Tuotteita vietiin Kalajoelle, Kajaaniin, Kuopioon ja Venäjälle saakka nassakoissa ja suurissa kuljetussammioissa. Kuluttaja sai ostaa viinansa suoraan tehtaasta (minimiannos 3 litraa) tai nauttia sitä kaupungin kapakoissa. Möllerin ukko myi viinaa kauppaliikkeessään Brahenkadulla legendaksi muodostuneella tyylillä, jonka Samuli Paulaharju on kirjannut ylös Wanhaan Raaheen:

”Tynnyrissä on väliseinä; kun minä väännän kraanaa näin päin, tulee rommia, ja kun väännän näin päin, tulee konjakkia.”  

Wiinapolttimon wiime hetket

1800-luvun lopulla Raahessa oli purjelaivakauden hiipumisesta johtunut taloudellinen laskukausi. Viinatehtaankin toiminta taantui tuolloin, ja lopullisesti toiminta lakkautettiin vuonna 1900. Ensimmäinen auksuuni polttimosta, siihen kuuluvista rakennuksista ja koneista ynnä muusta irtaimistosta pidettiin 8.9.1900, mutta kauppoja ei vielä syntynyt.

Raahen Lehti uutisoi asiasta 12.9.1900 näin:

”Pattijoen wiinapolttimo tarjottiin wiime lauwantaina huutokaupalla myytäwäksi… Yhtään ostajaa ei saapunut huutokauppatilaisuuteen. Suuri joukko pattijokelaisia oli kyllä keräytynyt huutokaupan menoa katsomaan. Waan saiwat palata yhtä tyhjän toimin kuin olivat tulleetkin.”

Uusi huutokauppa pidettiin viisi vuotta myöhemmin, ja tuolloin myynti onnistui. ”Viina-yhtiön” viimeinen yhtiökokous pidettiin samana vuonna.

Viinatehtaan komea päärakennus (38mx9m, korkeus 40 hirsikertaa) ja siihen kuuluvat muut rakennukset osti liikemies Arthur Lagerlöf, joka siirrätti rakennuksia Ruukkiin ja Raaheen yritystensä työväen asunnoiksi. Raahen Puutavara Oy:n Virpiperän Pitkäpirtti oli näitä rakennuksia.

-Miska Eilola