Hinnin hiwusmatot
Matonkudonta oli 1800-luvun loppupuolella yksi Raahen ylpeydenaiheista. Raahelaiset ”mestarikankaankutojat ja kehrääjät” olivat arvostettuja, ja mattoja myytiin ympäri Suomea ja jopa Pietariin saakka. Erityisesti Henrika ”Hinni” Hortlingin (13.1.1842–23.9.1904)matonkutojat olivat tunnettuja taidoistaan.
Hinni Hortling oli Paltamon nimismiehen tytär, joka muutti isänsä kuoltua Raaheen äidinpuolen sukulaisten, Candelinien, luo ja loi täällä menestyksekkään mattokutomon. Hinni oli erikoistunut karvalankamattojen eli villamattojen, joiden kudelankaan oli sekoitettu naudan-, jäniksen- tai koirankarvoja tai hiuksia, kutomiseen. Kotieläinten karvojen käyttö oli yleistä silloin, kun langat kehrättiin kotona, ja karvalankamattoja käytettiinkin hyvin yleisesti. Erään lähteen mukaan etenkin vierashuoneiden talvimatot oli yleensä karvalangoista kudottuja. Jäykät, lankaan kehrätyt peitinkarvat tekivät matosta lujan, lämpimän ja joustamattoman, mutta myös melko painavan.
Tunnustettu matonkutoja
Vuonna 1876 Hinni oli mukana Allmänna Finska Utställningenissä (yleinen suomalainen näyttely), ja
palkittiin siellä ”hårmattoreista” eli karvamatoista. Kesällä 1885 oli Raahessa Oulun läänin maanviljelysnäyttely, jossa oli esillä niin viljelys- kuin puutarhakasvejakin, eläimiä sekä kädentaidonnäytteitä. Hinni sai siellä jälleen tunnustusta ”hiwusmatoistaan”.
Naisten työllistäjä
Kalenterissa Suomen naisten työstä vuodelta 1894 mainitaan luvussa ”Kutominen ansionlähteenä” seuraavaa: ”Monessa kaupungissa on kutomateollisuus kohonnut ilahuttavaan kukoistukseen. Ensimmäisenä tässä suhteessa lienevät Hämeenlinna, Oulu, Pori, Porvoo, Raahe, Rauma, Uusikaarlepyy ja Uusikaupunki. Raahessa pitää naispuolinen työnantaja työssänsä 23 naista karvamattojen kutomista varten.” Toisaalla mainitaan, että ”Raahe käyttää n. 2000 kiloa karvoja omasta läänistä.” Näiden tietojen pohjalta voimme päätellä, että Hinni työllisti kutomossaan parhaimmillaan jopa 23 naista ollen näin merkittävä tekijä kotiteollisuuden saralla. Ja kirkonkirjoissa elatuskeinon kohdalla lukee ”Nimismiehen tytär”…
