Aika karmia keikkapalakka, pää vadilla!

Edellisessä blogikirjoituksessa museotantti jorisi juhannuksen vietosta ja mainitsi, että Johannes Kastajalla oli toinenkin merkkipäivä kalenterissa.

Tuota Johanneksen kaulankatkaisu/-leikkauspäivää vietetään elokuun 29. päivä. Merkkipäivä löytyy Mikael Agricolan kalenterista vuodelta 1544 merkinnällä ”Johannesen Castajan caulan lecaus”. Sama kaulanleikkauspäivä säilyi kaikissa almanakoissa vuoteen 1907 asti. Toki merkintä on ollut tyyliä ”Joh. Kast. k.l.”, eli asiaa tarkemmin tuntemattomalle puustainten merkitys on jäänyt hämäräksi.

Mutta itse tapahtumaan. Käskynhaltija Herodes Antipas oli avioitunut veljensä (toisissa lähteissä velipuolensa, on muuten tuon ajan ylhäisten sukulaisuussuhteet ja avioliittot vähintäänkin arveluttavia) entisen vaimo Herodiaan kanssa. Johannes Kastaja moitti Herodesta, koska avioliitto oli Mooseksen käskyjen vastainen. Herodes (eikä uusi rouvansakaan) ei moitteista tykännyt ja pisti Johanneksen tyrmään.

Vietettiin sitten käskynhaltijan syntymäpäiviä. Herodiaan tytär Salome ilahdutti Herodeksen vieraita tanssimalla ylimaallisen ihanaisesti (kuuluisa seitsemän hunnun tanssi). Herodes intoutui tanssista siinä määrin, että lupasi Salomelle palkkioksi mitä tämä ikinä haluaisi. Äiti Herodias sitten yllytti tytärtään karmaisevaan pyyntöön: Salome halusi eteensä Johannes Kastajan pään vadilla. Herodes ensin kakisteli tuota toivetta, sillä Johannes Kastaja oli kovin suosittu ja arvostettu, mutta koska lupaus oli annettu suuren todistajajoukon edessä, se täytyi täyttää. Tämä tarina on innoittanut monia eri alojen taiteilijoita, niin Salomen hemaiseva tanssi kuin Johanneksen pään tarjoilu vadilla

Mutta eihän Salome aivan ilman rangaistusta jäänyt. Kerrotaan, että Salome putosi jäihin mutta jäätyi päästään kiinni. Salome yritti tanssimalla saada itsensä irti ja päästä pintaan, mutta kuinka kävi; Salomen pää irtosi No, toisissa versiossa Salome olikin tulisesti rakastunut Johannes Kastajaan ja Johannes oli torjunut hänet ja siitä kostoksi Salome katkaisutti Johanneksen pään…

Perimätiedon mukaan kaulan katkaisu tapahtui Pääsiäisen tienoilla ja päivämäärä 29.8. on saatu Johanneksen pään toisesta löytymisestä 400-luvulla.

Entisajan vuodenkulussa Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivä oli sen verran voimallinen päivä, ettei silloin saanut missään tapauksessa kylvää ruista tai muokata peltoa. Viljaonni meni pitkäksi aikaa siltä onnettomalta, joka kieltoa uhmasi.

museotantti Turunen, taannoinen taidehistorian opiskelija

Kirjoitus on julkaistu alunperin 29.8.2016.