MAMSELLI MATKUSTAA – Mystisen mamselli Nygrénin matkamuistot
Museomme sai jo ensimmäisten toimintavuosiensa aikana 1860-luvun alussa pienen kokoelman hellyttäviä suveneerejä, joiden lahjoittajaksi Raahen museon perustaja tohtori Carl Robert Ehrström on omakätisesti kirjannut mamsell A. Nygrénin. Tämä mamselli eli neiti on myöhempinä aikoina aiheuttanut museotanteille harmaita hiuksia, sillä vuosikymmeniin emme tienneet, kuka hän tarkalleen ottaen oli. Hänestä kun ei uutterasta kaivelusta huolimatta löytynyt lisätietoja Raahen historiankirjoista tahi kirkonkirjoista.
Vanhassa esinediaariossamme mainitaan, että A. Nygrén olisi Amanda Cajander, omaa sukua Nygrén. Ottaessamme tämän maininnan uudelleentarkasteluun saimme selville, että Amanda Cajander eli vuosina 1827–1871 ja olisi lahjoitushetkellä ehtinyt jo olla naimisissa ja leskeytyä. Hänet olisi siis varmasti merkitty lahjoittajana määritteellä enkefru (leskirouva) Cajander eikä mamsell Nygrén. Vanhaan diaarioon merkitty lahjoittajatieto lienee siis myöhemmin tehty virheellinen tulkinta.
Mutta jollei kyseessä ollut Amanda Cajander (joka, sivumennen sanoen, oli Helsingin Diakonissalaitoksen ensimmäinen johtajatar!), niin kuka sitten? Amanda Cajanderilla, syntyjään Nygrén, oli viisi sisarta, joista muutaman muunkin ensimmäinen nimi alkaa A-kirjaimella. Museonjohtajamme muisteli nähneensä Nygrén-nimen museon perustajajäsenlistassa – kunnioitettavan pitkä initiaalirivistö A.G.E.A.I. Nygrén oli jäänyt museotantin mieleen. Lista kaivettiin esille ja pian tulimme siihen tulokseen, että kauan etsimämme mamselli on todennäköisimmin Amandan pikkusisar Anna Gustava Euridice Angelique Inez Nygrén, sittemmin Hoffrén (1842-1919). Mikkelissä syntyneen Anna-mamsellin side Raaheen löytyy kuin löytyykin Amanda-siskon kautta, sillä Amandan miehen Andersin veli Henrik Cajander oli tohtori Ehrströmin ikä- ja opiskelutoveri sekä lääkärikollega.
Mutta asiaan, eli niihin matkamuistoihin. Mamselli Nygrén lahjoitti siis vuonna 1863 Raahen museuumille kokoelman matkamuistoja, joista osa on luonnontuotteita, osa ostotavaraa ja joistain jää vaikutelma, että mamsellia on kenties myyjän puolelta hieman huijattu ja puijattu ostamaan humpuukia. Suveneerikokoelmansa perusteella neiti Nygrén on matkaillut paitsi kotimaassaan, myös ainakin Italiassa, Palestiinassa (nykyisen Israelin alueella) sekä Sloveniassa ja Sveitsissä. Kotimaanmatkoilta mukaan on tarttunut esimerkiksi ”Imatran kiviä” eli konkrementteja, kosken alajuoksulle saostuneita kivimäisiä keräymiä. Piispa Henrikin saarnahuoneesta hän on muistoksi ottanut seinähirrenkappaleen. Pyhän Henrikin kappeli sijaitsee Kokemäenjoen törmällä keskiaikaisen Teljan kauppapaikan alueella Ylistaron kylässä. Paikalla on säilynyt vuosisatojen ajan pieni hirsinen aitta, jossa Piispa Henrik perimätiedon mukaan saarnasi ja yöpyi 1150-luvulla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat aitasta ovat 1600-luvun alusta, jolloin paikka mainitaan pyhiinvaelluskohteena. Saarnahuone suojeltiin kansallisena muistomerkkinä 1830-luvulla. Sen suojaksi rakennettu tiilikappeli vihittiin käyttöön 18.6.1857, jolloin vietettiin kristinuskon maahantulon 700-vuotisjuhlaa. Mamsellimme on siis vieraillut kohteessa muutaman vuoden sisällä sen vihkimisestä.
Suurin osa Anna-mamsellin matkamuistoista on luonnosta kerättyjä: karhunhammas, piikkisian piikit, tippukivi sekä erilaiset kukat ja kasvien lehdet, joita hän on keräillyt erityisesti Italian-matkallaan. Mamsellimme on vieraillut myös Genesaretin pohjoispuolella sijaitsevalla vuorella, lähellä Kapernaumia, jossa Jeesuksen ajatellaan pitäneen tunnetuimman saarnansa, nk. vuorisaarnan, ja poiminut sieltä kiviä muistoksi.
Mukaan mahtuu myös turistirihkamaa, esimerkiksi roomalaisen lampun kopio Pompejista. Kenties herttaisin (ja vahvimmin huijaukselta haiskahtava) suvereeni on pienenpieni kuivattu orvokki, joka lahjoittajan mukaan on Ranskan kuningatar Marie Antoinetten ruotsalaiselle kreivi Axel von Fersenille 1790-luvulla antama. Von Fersen yritti pelastaa kuningasperhettä vallankumouksen kynsistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Lahjoituslista ei suureksi harmiksemme kerro, mistä mamselli on kukkasen hankkinut.
Osa lahjoituksesta on vuosikymmenten saatossa joutunut hukkaan, kuten voimme todeta tohtori Ehrströmin tekemästä lahjoituslistasta. Museomme varastot ovat kuitenkin ehtymätön yllätysten lähde, joten museomamselli elättelee toivoa, että vastaan vielä jonain päivänä tulee maalatusta sintsistä tehty rouvasväen ridikyyli Krimiltä!
Mamsellin matkassa mielikuvamatkaili museomamselli Miska
Mininäyttely MAMSELLI MATKUSTAA – Mystisen mamselli Nygrénin matkamuistot Pakkahuoneen museossa kesän 2020 ajan.
