Kun Raahessakin intouduttiin missihommista

Maamme ensimmäinen Miss Suomi valittiin vuonna 1931. Lähteiden mukaan hän oli Ragnhild Nyholm. No tietysti täällä Raahessakin seurattiin aikaa ja päätettiin valita Miss Raahe kevättalvella 1932. Valinta oli tarkoitus suorittaa suuressa karnevaalissa, joka järjestettiin Suojeluskuntatalossa eli meidän tuntemassamme Raahelassa. Raahen Seudusta löytyy muutamia pikku-uutisia ja pakinaakin aiheesta. 

Enemmän tai vähemmän tosissaan spekuloitiin, pitäisikö missiehdokkaan olla paljasjalkainen raahelainen, tai asunut Raahessa 10 vuotta vai vähintään 2 viikkoa. Kilpailua varten ja erityisesti kilpailijoiden kelpoisuusvaatimuksia pohtimaan oli ilmeisesti asetettu jonkinlainen toimikuntakin, mutta siitä museotantti ei löytänyt sen tarkempaa tietoa. Ensimmäinen maaliskuuta kerrottiin, että peräti Saksassa asti tuleva kisa on huomattu ja siellä oleskeleva henkilö oli antanut ohjeitaan missitoimikunnalle.

Nimimerkki Rep. kertoo pakinassaan 3. maaliskuuta 1932 ”Jännitys korkeimmillaan tuntuu olevan täällä Raahessa jo nyt. Ei suinkaan tuon yleisen rauhattomuuden vuoksi (nk. Mäntsälän kapina, museotantin huom.), vaan sen vielä valitsemattoman ”miss Raahen” takia. Meni jonne minne tai kulku jos kunne, niin aina vaan puhellaan, jotta ”passaiskohan sen ja sen tyttö” jne….

Eilen herätti huomiotamme Lapaluodosta tuleva iso pöytäkuorma ja reportterina pyrimme tietystikin heti nuuskimaan, Sk.talolle se meni ja me perässä…oli ensopahvia, riipejä ja nauloja.. Saliin laitetaan lukuisia aitioita ensopahvista ja jo raahelaisille tuttu taitelija hääri suurien maalausten kimpussa. Suurikokoiset piirrokset tulevat esittämään missejä hamasta muinaisuudesta saakka. Valoa tulee salissa olemaan mahdollisimman runsaasti; värivalaistusta ei luonnollisesti ollenkaan, sillä – niin vakuutettiin – vihreä tekee naiset liian surkeiksi, kun taas punainen tekee ne liian näteiksi ja täytyyhän jokaisen nähdä minkälaisia ehdokkaat ovat, jotta vaali osuisi oikeaan; siksi oli yksinkertainen, voimaksa sähkövalo paikallaan.

… tilaisuus alkaa lyhyellä konsertilla. Olimme tilaisuudessa kuulemaan ”Miss Raahe” –orkesterin harjoitusta ja täytyy sanoa, että mainiota… niin tulkaa itse kuulemaan. Mahdollisesti esiintyy myöskin eräs oululainen humoristilaulaja, vaikkakaan sitä ei vielä varmuudella tiedetä.

Haastateltavamme kertoi vielä odotettavan oikein ennätysmäärää yleisöä, sillä monet sellaiset vanhemmat henkilöt, jotka eivät tavallisesti tällaisissa ”keveämmissä” tilaisuuksissa käy, ovat jo tiedustelleet pöytiä. Ja kuuluupa vieraitakin olevan tiedossa melko kaukaakin.

Toimikunta suunnittelee vielä jonkinlaista filmaustakin siinä keksiyön paikkeilla.

Muuta ei luvattu enää puhua, mutta jo portaille ehdittyämme juostiin peräämme ja käskettiin sanoa, jotta lyijykynä on tuona iltana hyväase mahdollisimman monella. Omana mielipiteenään kertoi haastattelumme uhri yleisien mielipiteen tässä Missijutussa kallistuvan rouvien valitsemista vastaan; tästä viimemainitusta ei kylläkään luvattu puhua.”

Vihdoin koittaa tuo odotettu juhlailta. Sanomalehti kertoo, että juhlat alkavat klo 20.00 lyhyellä ”miss Raahe-orkesterin” (joht. T.Haaranen) konsertilla. Sen jälkeen on vapaata seurustelua ja tutustumista illan kaunottariin sekä tanssia. Onkohan tuo kaunottariin tutustuminen ollut jonkinlainen kavalkadi, siitä ei löydy tietoa. Uimapukukierros olisi taatusti mainittu! Ohjelma jatkuu äänestyksellä, tuloksen julkistamisella, voittajan kukittamisella (lahj. L.Hassilan kukkakauppa) ja arvomerkillä. Sitten seuraa yleinen onnittelu ja valokuvaus (Raahen Kuvaamo). Lopuksi ”Miss Raahe-valssi” ja karkeloa. Eräässä jutussa muuten erityisesti mainittiin, että naisetkin saavat osallistua äänestämiseen.

Tarkemmat tiedot illan kulusta saamme jutusta, jonka nimimerkki Joo on kirjoittanut seuraavan tiistain, 8.maaliskuuta lehteen.

”Miss Raahe” 1932

Raahekin se on nyt sitten nimennyt kauneuskuningattarensa tälle vuodelle. Tämä toimitus tapahtui lauantai-iltana Suojeluskuntatalossa suurilukuisen yleisön läsnäollessa ja kaikella sillä asiaankuuluvalla meiningillä, mitä tällainen toimitus vaatii.

Vaali tapahtui lippuäänestyksellä. Enimmät äänet, kaikkiaan 106, sai neiti Linnea Lunttila… Neiti Lunttila opiskelee Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa, tarkemmin opiston II luokalla.

...äänet hajaantuivat lähes parinkymmenen kesken. Palkintotuomarilautakuntakin salasi visusti kahden lähinnä olevankin nimen. Toiseksi suurin äänimäärä 52, seuraava 36, sitä seur. 9 jne

… Palkintotuomarien kesken sovittiin siitä, että meidän apteekkarimme (Väinö Mäkinen, museontantin huom.) puhuu aluksi ja käy sitten hakemassa tulevan ”Miss Raahen” yleisön joukosta, isä Järvinen asettaa asiaankuuluvan kunniamerkin asianomaisen olkapäille ja Teerimäen Ensti ojentaa kimpun punaisia tulppaaneja illan sankarittarelle. (Museotantti arvelee, että isä Järvinen saattaisi ehkäpä olla Ruona Oyn johtaja J.V.Järvinen, tuo herra Teerimäki jäi arvoitukseksi. Sanomalehdissä vilahtelee johtaja E.Teerimäki. Tantti ei ryhtynyt sen suurempiin kaivauksiin tämän kukkamiehen persoonan selvittämiseksi).

Ja näine varustuksineen sitten nämät jämerät äijät astuivat areenalle.

Tilanne oli kehittynyt polttopisteeseen ja orkesteri otti tauon. Sadat sydämet varsinkin siellä kauniimman sukupuolen keskuudessa arvattavasti sykkivät kiihtyvässä tahdissa ja muu yleisö seurasi silmä kovana mitä tuleman piti.

Aina sanavalmis apteekkarimme alkoi puheensa Euroopan kauneuskuningatarkilpailuista, kehitteli sitten aihettaan leikilliseen tapaansa ja päätyi puhumaan nyt valittavan kauneuskuningattaren valtakunnan rajoista, mainiten siksi etelässä vuolaana virtaavan Ruonan ojan ja pohjoisessa makeavetisen Jaakopin lähteen.

Ja sitten hän päästi salat julki. Huikeat eläköönhuudot täyttivät salin, kun Miss Raahe saatetiin esiin. Isä Järvinen suoritti tehtävänsä antaumuksella ja Ensti ojensi kukkasensa siroin kumarruksin.

Tilanne oli ennen kokematon asianomaisille. Mutta siitä se kyllä selviytyi. Orkesteri alkoi soittaa hivelevää valssia ja apteekkarimme sai ensimmäisen ja ansaitun tuurin Miss Raahen kanssa. Ja kyllä sitä tuuria Miss Raahella sitten olikin.

Tähän tämän voisi päättääkin. Ei kuitenkaan voi olla mainitsematta siitä uudesta somistelusta, jota salissa oli tehty ”loosheineen”, köynnöksineen ja seinämaalauksineen eri aikojen ”misseistä”. Herra E.Haarasen johtama orkesteri teki tunnollista työtä musiikkipuolen ylläpitäjänä.”    

Missi-innostus jatkui. Toukokuussa valittiin ”Miss Rientolaksi” valokuvaamo Väreessä valokuvaajana toiminut neiti Inkeri Moisionmäki. Lukijoille kerrottakoon, että tuo Rientola oli Rientolan puistossa eli nykyisellään Sofia Lybeckerin puistossa ollut karkelointipaikka. Alkujaan Rientola oli Fredriksberg, mm. komerssi Fredrik Soveliuksen maapaikka. Kaikkia kaupunkilaisia missi-intoilu ei miellyttänyt. Mielipiteitä ilmaistiin puolesta ja vastaan paikallislehden palstoilla.