Loviisan päivä lähestyy

Eräs Lovisa-Louise

Loviisan päivä lähestyy. Entis-Raahessa Lovisa näyttää olleen sangen suosittu, erityisesti toisena nimenä. Nykyään nimeen törmää harmillisen harvoin. Huomattavasti yleisempi on nimen johdannainen tai oikeammin siitä pätkäisty Iisa. Ehkäpä joku arvoisista blogimme lukijoista tietää kuitenkin ainakin yhden Loviisan, sen niskavuorelaisen? Kuuluu ehdottomasti yleissivistykseen.

Seuraavassa erään Lovisan elämästä.

Hämmentävä hääkutsu

Museomme ah niin kiehtovissa kokoelmissa on muhkeat pumaskat vanhoja hää- ja hautajaiskutsuja sekä kuolinilmoituksia.  Hääkutsujen joukossa on eräs, joka herättää vähintäänkin ihmetystä.

Siinä M. H. Frosterus pyytää kauppias Niklas Friemania kunnioittamaan läsnäolollaan veljensä kauppias Z. Franzénin ja tyttärensä Louise Frosteriin vihkimistapahtumaa huomenna,  5. toukokuuta 1829 kello viisi iltapäivällä. Siis meneekö Louise naimisiin enonsa kanssa? Onko se ollut lain mukaan mahdollista? Onko pitänyt pyytää lupa keisarilta? Noihin kahteen viimeiseen kysymykseen ei museotantti osaa varmuudella vastata, mutta voisi olettaa, että lupa tarvittiin. Ehkä joku arvoisista lukijoistamme tietäisi? 

Kyseisen morsiamen ja sulhasen sukulaisuussuhde ei kuitenkaan ole aivan täsmälleen noin läheistä tasoa, mutta melekeen. Sulhanen, kauppias Z.Franzén on meille raahelaisille tuttu, Langin kauppahuoneen perijä ja bisneksien kasvattaja sekä tuleva kauppaneuvos. Morsian ja kutsun allekirjoittaja vaativat hieman selvittelyä. Kutsuja on Margareta Helena Frosterus os. Franzén ja morsian hänen tytärpuolensa Louise Eleonora Frosterus. Aikaisemmissa kirkonkirjoissa nimi oli muodossa Lovisa, mutta myöhemmin alettiin käyttää ajan muodin mukaisesti ranskalaisversiota.

Pistäydytään Ilmajoelle

Lovisa Eleonora oli kirkkoherra Erik Johan Frosteruksen ja vaimonsa Johanna Elisabeth Kreanderin esikoinen, hän syntyi 30.11.1805 Turussa. Herra Frosterus työskenteli tuolloin Turun Akatemiassa vt. kolmantena teologian professorina. Parin vuoden päästä hänet valittiin Ilmajoen kirkkoherraksi. Murheellisesti rouva Johanna Elisabeth kuoli keuhkotautiin vain 26-vuotiaana marraskuun alussa vuonna 1810. Kirkkoherra jäi yksin kahden pienen tyttären kanssa. Keskimmäisen tytär kuoli reilun vuoden ikäisenä huhtikuussa 1809. Tai no, tuo yksin on kyllä puppua. Ilmajoen kirkkoherran huushollissa asui myös hänen siskonsa ja liuta muuta väkeä.

Erik Johan, 34 vee, ei jäänyt pitkäksi aikaa leskeksi, toki Naimiskaaren mukainen puoli vuotta leskimiehenä ehti täyttyä. Uusi vaimo oli oululaisen kauppias Zachris Franzénin ja vaimonsa Helena Schulinin kolmikymppinen tytär Margaretha Helena. Pariskunta vihittiin heinäkuussa 1811. Kirkkoherran esikoistytär oli tuossa vaiheessa noin kuusivuotias ja nuorempi alle vuoden ikäinen.

Voinemme olla kokolailla varmoja, että kirkkoherran uuden rouvan pikkuveli, Raahessa toimiva kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén jr. piti yhteyttä siskoonsa ja hänen uusioperheeseensä. Oletettavasti Zachris F. tutustui jollain tasolla siskonsa tytärpuoliin, ainakin pani heidät merkille. Vuosien varrella sisaren perhe kasvoi ja Lovisa Eleonorakin varttui. 

Viisikymmentävuotias kirkkoherra Frosterus kuoli kesällä 1826 rintatautiin (bröstsjukdom). Vaimo ja kuusi lasta jäivät omilleen. Lapsista nuorin oli vain vuoden ikäinen. Pappismiehen lesken asema ei ollut häävi. Leskirouva lapsineen sai lain mukaan asua pappilassa puolison kuoleman jälkeen nk. armovuoden ajan. Ellei armovuoden saarnaaja eli uusi pappi avioitunut lesken kanssa, lakitermillä konservoinut tätä, joutui leski muuttamaan entisestä kodistaan pois. Tyypillisesti lesket hakeutuvat perheineen sukulaisten suojiin, niin tässäkin tapauksessa.

Raaheen

Leskiruustinna Margareta Helena Frosterus muutti lapsineen Ilmajoelta Raaheen, marraskuussa 1828. Ensimmäisten vuosien asuinpaikka ei selviä asiakirjoista, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä se oli alusta asti nykyisen Brahenkadun varrella, sittemmin leskien/Rosa Soveliuksen talona tunnettu pytinki, jonka omisti Zachris Franzén.

Zachris Franzénin ensimmäinen vaimo, Johanna Lang, oli kuollut marraskuussa 1826 keuhkotautiin vain 30-vuotiaana. Zachriksen ja Johannan perheeseen oli syntynyt vuosina 1815-1821 neljä lasta, joista erityisesti tyttäret Sofia ja Helena ovat jääneet raahelaiseen historiaan, Sofian aikaansaannostahan juhlittiin keväällä.

Amor asialla?

Museotanttia niin kutkuttelee aatos, että Zachris on nähnyt Lovisan vuosien varrella useammankin kerran ja todistanut hänen kasvunsa pikkutytöstä sorjaksi neitoseksi. Kanssakäyminen lisääntyy Frosterusten muutettua Raaheen. Ja kas vain Louise Eleonoran ja Zachris Franzénin häitä vietettiin pian Raaheen muuton jälkeen. Sulhanen on hieman päälle neljänkymmenen ja morsio kahdenkymmenen neljän. Louise saa kaupan päälle neljä lasta, yhden pojan ja kolme tytärtä, iältään 8-14-vuotiaita.  Louisa ja Zachris saavat aikanaan kaikkiaan viisi lasta, kolme tytärtä ja kaksi poikaa. Pojat menehtyvät aivan vauvoina. Lovisasta eli Louisesta tuli suuren kauppakartanon rouva, jonka elämä ei ollut pelkkää förmaakin sohvalla istumista ja kirjontatöiden tekemistä. Menestyvän ja kasvavan kauppahuoneen emännältä vaadittiin tarmoa, ahkeruutta ja terävää päätä.

Juokaamme hyvät paakelssikaffet tämänkin taannoisen Loviisan kunniaksi!

Jälkimaine

Tyttärien ja äitinsä elontaipaleista löytyy tietoa mm. museuumiblogissa ja Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 ensimmäisessä osassa ja tietenkin Langin kauppahuoneella. Louisen elämän ehtoopuoli mainitaan usein myös Soveliuksen talon Laivapatruunin kodin opastuksissa.