Alkuun, 1800-luvun alkupuolella, varoja kerättiin mm. heränneiden keskuudessa esimerkiksi pakanalähetyslaatikoihin, jotka jonkin ajan kuluttua piti poistaa, koska katsottiin vähävaraisten antavan sinne omia varojaan, vaikka kovin kipeästi tarvitsisivat niitä itsekin. Keräämistä jatkettiin kuitenkin hieman omin luvin.
Valtioneuvoston esityksen mukaisesti niin koulujen, vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen, eli myös museoiden rajoitukset jatkuvat nykyisellään 13.5.2020 saakka tai kunnes toisin päätetään.
Suomi on poikkeustilassa ja tunnelmat vähintäänkin erikoiset. Raahen museolla seuraamme Kansallismuseon esimerkkiä ja haluamme tallentaa tunnelmia tästä historiallisesta ajanjaksosta omasta, paikallisesta näkökulmastamme. Raahelaisethan ovat normaalistikin kotona viihtyvää sakkia, onhan meidät brändättykin ”kotona kuuhistelijoiksi”. Onko arki siis muuttunut dramaattisesti vai onko kenties niin, että muutoksia tuskin huomaa? Kerro meille, millä tavoin koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet elämääsi Raahessa ja raahelaisena!
Tässä kun on viime aikoina mainittu sana karanteeni meleko monta kertaa, heräsi etymologiasta viehtynyt museotantti pohtimaan sanan alkuperää. Karanteeni on sanana tuttu jo vuoiskymmenten takaa. Olisinkohan ensimmäisen kerran törmännyt siihen lukiessani jotain Tintti-sarjakuvaa joskus 1970-luvun alussa. Jaahas, asia täytyy tarkistaa. Kaikki Tintit on kyllä tullut luettua varmaan kymmeniä kertoja. Haa, nythän on hyvää aikaa palata Tintin seikkailuihin, kun iltamenot ovat tyystin lopahtaneet.
Kaupunginjohtajan päätöksellä 13.3.2020, pykälän 20§ mukaisesti kuntalaisten avoimet kokoontumispaikat suljetaan koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi 13.3.-13.4.2020 väliseksi ajaksi. Päätös koskee myös museoita.
Eikö kuulostakin ihan kuin koululaisten nimiltä tuolta noin sadan vuoden takaa? Kyllä vaan, mutta en meinaa tarinoida koululaisten puuhista vaan pyydän nöyrimmästi saada kiinnittää arvoisien lukijoiden huomion raahelaisten paattien nimiin. Tai joihinkin niistä. Laivojen nimien tutkaileminen on kyllä hirmusen intressanttia puuhaa. Laivan nimien tutkimusalalla on ihan oma nimikin, se on nautonomastiikka, ah!
Viikolla 10 vietettävien hiihtolomien ratoksi on Pakkahuoneen museoon ja Kruununmakasiiniin on viritelty museaalisia pähkinöitä lasten ja lapsenmielisten purtavaksi joka päivä tiistaista lauantaihin. Museot ovat avoinna ti-pe 13-17 ja la 12-16, hiihtolomaviikolla kohteisiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Raahen museo hakee museomestaria toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Museomestarina työskentelet teknisenä työntekijänä Raahen museon kokoelma- ja näyttelytyön tehtävissä, seuraat museorakennusten kuntoa ja olosuhteita sekä vastaat näyttelyrakenteista ja -tekniikasta. Varastonhallinta, esineiden pakkaaminen ja kuljetus sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaus kuuluvat myös museomestarin tehtäviin. Tehtävänkuva voidaan räätälöidä työhön valittavan henkilön henkilökohtaisen osaamisen mukaan.
Kruununmakasiinin perusnäyttelyn täydennyksiä on saatu mukavasti tehtyä tammikuun aikana ja ovet ovatkin valmiit avautumaan yleisölle jälleen 4. helmikuuta. Kruununmakasiini on avoinna ti-pe 13.00-17.00, la 12.00-16.00. Lauantaisin vapaa pääsy.
Tervetuloa!
Raahe, tämä meidän ihana kotikaupunkimme ei suinkaan ollut entisaikaan mikään pahanen syrjäkaupunki, vaan laajaa kansainvälistä kauppaa tekevä dynaaminen toimija. Asukkaita ei ollut kovin paljon, mutta eipä niitä ollut kyllä muissakaan kaupungeissa, lukuun ottamatta Turkua. Asukkaita oli pari ensimmäistä vuosisataa ihan muutamia satoja. 1700-luvun lopulla asukasluku läheni tuhatta asukasta. Sodat, nälkävuodet ja muut kurimukset rokottivat väkilukua välillä. 1800-luvulle tultaessa ja olojen vakiintuessa mm. kaamean kaupunkipalon jälkeen alkoi kaupunki hiljakseen kasvaa.
Museon toimisto
Rantakatu 36
92100 Raahe
