Flemingin sydänkorun tarina -mininäyttely Kruununmakasiinilla.

Suomen sodan vaiheisiinkin liittyvä ja Montinin suvun hallussa pitkään ollut sydänkoru kiehtovine tarinoineen on esillä Kruununmakasiinimuseolla elokuun loppuun saakka.

Alkuperäisen korun ja sen tarinan pohjalta, Raahe-seuran toimeksiannosta on raahelainen kultaseppä-muotoilija Päivi Harjuhaahto suunnitellut hopeisen uudisversion, Raahen sydän -kotiseutukorun.

 

MAMSELLI MATKUSTAA – Mystisen mamselli Nygrénin matkamuistot

Museomme sai jo ensimmäisten toimintavuosiensa aikana 1860-luvun alussa pienen kokoelman hellyttäviä suveneerejä, joiden lahjoittajaksi Raahen museon perustaja tohtori Carl Robert Ehrström on omakätisesti kirjannut mamsell A. Nygrénin. Tämä mamselli eli neiti on myöhempinä aikoina aiheuttanut museotanteille harmaita hiuksia, sillä vuosikymmeniin emme tienneet, kuka hän tarkalleen ottaen oli. Hänestä kun ei uutterasta kaivelusta huolimatta löytynyt lisätietoja Raahen historiankirjoista tahi kirkonkirjoista.

Museouutisia – poimintoja sanomalehdistä museon alkutaipaleelta

Ihan ensimmäisen kerran ihanainen museomme esiintyi sanomalehdissä marraskuun alussa 1862, kun piirilääkäri C.R.Ehrströmin pamfletti Museumit julkaistiin. En nyt laita sitä tähän, kun se on niin pitkä ja perusteellinen. Ehrströmin pamfletti löytyy mm. digitoiduista sanomalehdistä (Oulun Wiikko-Sanomat 8.11.1862).

Varhaisin silmiini osunut uutinen on vuodelta 1866.

Oulun Wiikko-Sanomia 20.1.1866

MIES KAAPIN TAKANA – Fredrik Oskar Sovelius 18.6.1855-2.12.1896

Takavuosina Matin ja Tepon hitistä Kaiken takana on nainen, väännettiin versio, Kaapin takana on nainen. Pakkahuoneen museon kuriositeettikaappia on aina nimitetty Rosan kaapiksi sen lahjoittajan konsulinna Rosa Soveliuksen mukaan. Niin kuin tässä on jo käynyt ilmi, kaappi ei suinkaan ole Rosan keräilyn tulosta, vaan puolisonsa konsuli Fredrik Oskar Soveliuksen. Eli kaapin takana onkin mies.