Oulun Wiikko-Sanomia 29.10.1870 pikku-uutinen: Eräs Suomen warakkaimpia miehiä, kauppias M.A.Sowelius Braahessa, kuoli siellä menneenä lauantaina.

Helsingfors Dagblad 29.10.1870 mustareunainen kuolinilmoitus: Tillkännagifwes att Handlanden Matts August Sowelius stilla afled i Brahestad den 22 october 1870, kl. 7 f.m., i en ålder af 64 år, 6 mån. och 29 dagar, sörjd och saknad af 2 bröder, släktningar och wänner.

Museotantti on työuransa aikana tullut kerran jos toisenkin tutkailleeksi Raahen kirkonkirjoja ja muita lähteitä. Kirkonkirjoissahan kaupungin asukkaat on pistetty kirjoihin ja kansiin kortteleittain ja tonteittain. Jokaisen talon kohdalla on lueteltu kaikki asukkaat syntymäaikoineen ja –paikkoineen, tyttönimineen jne. Kirjoista käy selville lukemisen osaamiset ja ehtoollisellakäynnit ym. Kirkonkirjat eli rippikirjat on tehty muutaman vuoden jaksoissa ja jos joku henkilö kuolee noiden vuosien aikana, sekin on sinne merkitty.

Kulunut koronavuosi on ollut piskuiselle museollemme varsinaista digiloikkailua. Pieni ja keskenään läheinen työyhteisömme totutteli viime keväänä Teamsin käyttöön, kun työkuulumisia oli vaihdettava, mutta livenä ei suositeltu kokoontumaan. Olisittepa olleet kärpäsinä katossa, kun museotädit kävivät läpi kaikki nyt jo kliseiksi muodostuneet jutut: ”Apua, en kuule teitä! Hei sun ääni ei kuulu/kuva ei näy! Oho, Teams heitti mut ulos!

TÄRKIÄ HERRA TULLEE! 

Museotantti ei tunne ketään nyky-Selinaa, mutta tuolta taannoisesta Raahesta muistuu heti mieleen Selina Brander (ja koiransa Kalle). Selina B. eli virallisemmin Celina Gustafva Elisabeth Brander syntyi 10.9.1840. Tuo C-kirjain etunimen alussa näyttäytyy vain kastekirjassa ja jokusessa rippikirjassa, muuten nimi kirjoitetaan ässällä, kuolinilmoitusta myöten. Selinan isä oli merikapteeni, kauppias Conrad Brander ja äitinsä Beata Gustava Hobin. Selinalla oli ainoastaan yksi sisarus, muutamaa vuotta nuorempi veli Axel Joachim.

Alkuluritus eli overtyyri

Sen edelleen mysteeriksi jääneen ”valkoinen, ei kovin kevyt” –esineen (ks. museuumiblogi 14.2.2018) lisäksi Raahen museon valloittavissa kokoelmissa on monta muutakin ihmettä. On ”Majavan työt Lapinmaassa. Entuutesta”, se on peltipurkkiin asetettu majavan syömä puukappale. Lisäksi löytyy esimerkiksi Raahessa kasvanut kirsikka sekä Hailuodosta löytynyt tryffeli. Kirsikan lahjoitti kauppaneuvoksetar Louise Franzén ja tryffelin museomme perustaja tohtori Ehrström. Nuo luonnonannit säilöttiin spriihin samaan pieneen pulloon.

Raahessa joulunaika alkoi Annanpäivästä. Tai ainakin silloin joulu tuli kaupunkiin katuviertä pitkin. Niin kuin Paulaharju sanoi ”Kun annanpäivä lankesi sisään” raahelaiset oikein innostuivat. Annanpäivän aamuhämärissä käytiin herättelemässä kaupungin Annat kovalla mölällä ja möykkeellä. Kolisteltiin kattilankansia, huudatettiin jänisräikkää, herättäjät olivat kuin Haaralan hautausmaalta nousseita, kummallisesti pukeutunutta joukkoa. Herätetyt olivat saamastaan huomiosta hyvillään ja toisinaan tarjosivatkin kaffet tai muuta tuolle metelöivälle joukolle.

Jean Sibeliuksen äiti oli nimeltään Maria Charlotta Borg, jonka vanhemmat olivat Gabriel Borg (23.10.1799-13.12.1855 Pyhäjoen pappilassa) mm. koulumies ja Pyhäjoen kirkkoherra ja toinen vaimonsa Katarina Juliana Haartman (20.11.1804-4.12.1892). Ensimmäisen vaimon Johanna Ulrika Hedbergin kanssa Gabriel sai kolme lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä.Toisen vaimon kanssa Gabriel sai kahdeksan lasta. Näistä lapsista toiseksi vanhin Maria Charlotta syntyi Turussa 18.8.1841.