Museotanttia kiinnostaa kovasti tietää, mitä entisaikaan, menneinä vuosisatoina ja miksei kymmeninäkin on Raahesta kirjoitettu. Erityyppiset tilastolliset julkaisut ovat oivallista luettavaa, samoin erilaiset matkakertomukset. Erityisen ihastuttavaa on, jos pääsee lukemaan yksityistä kirjeenvaihtoa, jossa luonnehditaan myös raahelaisia ihmisiä. Aina silloin tällöin digitoitujen julkaisujen parissa seikkaillessa tulee vastaan yllätyksiä. 

Veistämöiden renessanssi?

Ensimmäinen maailmansota lakkautti ulkomaan kaupan ja lamaannutti liikenteen Raahenkin satamassa. Sotavuosien jälkeen maailmalla oli kysyntää tavaroille ja laivoille, Raahekin lähti kisaan mukaan. Laivanrakennus aloitettiin suurin toivein, valitettavasti vähän vanhoilla eväillä. Onneaan lähti kokeilemaan useampi yritys. Ensimmäinen hedelmä oli kolmimastokuunari Merilokki.

Pitkällinen johdanto aiheeseen

Turmiollisesta kortinpelluusta koitui monenlaista vahinkoa myös 1900-luvun alun Raahessa. Satama ja sahat tarjosivat töitä monille kausityöläisille, joilla saattoi toisinaan olla helpommat rahat mielessä. Vuosisadan alun sanomalehdissä oli tuon tuostakin uutisia aiheesta. Kortinpeluu saattoi aiheuttaa ihan samanlaista peliriippuvuutta kuin nykyajan ”yksikätiset rosvotkin.” Omien palkkarahojen lisäksi saattoi menettää omaisuuttaan taskukellosta aina taloon asti.

Museotantti on useammankin kerran maininnut museomme kokoelmissa olevat, taannoisten raahelaismamsellien taidokkaat piirustukset. Myöhemmin elämässään mm. kolmet kaksoset pyöräyttänyt Sofia Albertina Berg oli yksi näistä lahjakkuuksista. Sofia Albertinasta myös blogikirjoituksessa Kolmet kaksoset, näinkö oikein?. Sofia Albertinan taidokkaitten lyijykynäpiirrosten joukossa on eräs hurmaava kukkakimppua esittävä värikynäpiirros, joka skannattiin jokunen viikko sitten.

Museotantti pyytää saada muistuttaa arvoisia lukijoita huomattavan tärkiästä merkkipäivästä. Nimittäin maaliskuun neljäs päivä tulee kuluneeksi tismalleen tasan 345 vuotta siitä, kun Raahen kirkossa ensiesitettiin urkuri Zachris Palmin säveltämä ja sanoittama Pieni Ilo-Laulu eli Een Lijten Frögde Sangh. Tuo urkurin hengentuote esitettiin 4.3.1678 kuulemma soittaen ja laulaen eli urkuri Palm oli harjoituttanut raahelaisista soittajista ja laulajista koostuvaa ensemblea tilaisuutta varten. Huom! Ilo-Laulu on ihka ensimmäinen säveltäjän nimellä varustettu painettu sävellys Suomessa, kröhöm.

Museotantilla on ollut tapana muokkailla pitämänsä luennot kirjoituksiksi museuumiblogiimme. Viimeaikaset luennot ovat olleet sen verran megalomaanisia, ettei niistä oikein ole saanut muokattua tolokullista tekstiä. Viimeksi aiheena oli Raahen merenkulku (noin niinku pintapuolisesti ja pikasilmäyksellä). Merenkulukuun kuuluvat meripoijjat, joita tai joiden kuvia pikaisesti vilautettiin illan kuluessa.