Yhtenä osana arkeologian opintojani kuului alaan liittyvä työharjoittelu. Koska olen jo pitkään ollut kiinnostunut museoista ja museoalasta, aloin etsiä harjoittelupaikkaa Oulun ja sen lähialueen museoista. Pian sopiva harjoittelupaikka löytyikin Raahen museolta. Olin jo muutamaa vuotta aikaisemmin käynyt vierailemassa Raahen Pakkahuoneen museolla, mutta Raahen muut museot eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Olikin mielenkiintoista päästä tutustumaan myös Soveliuksen taloon, Rauhanpirttiin ja ennen kaikkea Kruununmakasiinimuseoon.

Kuvan charmantit partahemmot ovat raahelaisia merikapteeneita ja langoksia, jotka sattuivat vuonna 1860 osumaan yhtä aikaa Newcastleen. Lienevät tavanneet toisensa siellä sataman tanhuvilla ja kenties lähtivät yhdessä tuumin paikalliseen krouviin syömään ja turisemaan kuulumisiaan. Sopivasti kohdalle osunut valokuvaamo innoitti ottamaan yhteispotretin. Vanhempi herrahenkilö tummassa takissaan on merikapteeni Anders Lindman (19.1.1819-30.6.1886). Hän oli tuolloin oululaisen parkki Kotkan kapteenina.

Esimerkkinä 200 vuotta sitten syntyneen Maria Albertina Tvetmanin elontie. Yrittäkää pysyä kärryillä

Nyt kun tänne armaaseen Raaheemme on jälleen saatu kirjakauppa (ja millainen sellainen!) tuli museotantin mieleen vähän muistella niitä aivan ensimmäisiä kirjakauppoja tai mahdollisuuksia ostaa kirjoja, paperitavaraa ja muuta tähellistä.

Oulun Wiikko-Sanomia 29.10.1870 pikku-uutinen: Eräs Suomen warakkaimpia miehiä, kauppias M.A.Sowelius Braahessa, kuoli siellä menneenä lauantaina.

Helsingfors Dagblad 29.10.1870 mustareunainen kuolinilmoitus: Tillkännagifwes att Handlanden Matts August Sowelius stilla afled i Brahestad den 22 october 1870, kl. 7 f.m., i en ålder af 64 år, 6 mån. och 29 dagar, sörjd och saknad af 2 bröder, släktningar och wänner.

Museotantti on työuransa aikana tullut kerran jos toisenkin tutkailleeksi Raahen kirkonkirjoja ja muita lähteitä. Kirkonkirjoissahan kaupungin asukkaat on pistetty kirjoihin ja kansiin kortteleittain ja tonteittain. Jokaisen talon kohdalla on lueteltu kaikki asukkaat syntymäaikoineen ja –paikkoineen, tyttönimineen jne. Kirjoista käy selville lukemisen osaamiset ja ehtoollisellakäynnit ym. Kirkonkirjat eli rippikirjat on tehty muutaman vuoden jaksoissa ja jos joku henkilö kuolee noiden vuosien aikana, sekin on sinne merkitty.

Kulunut koronavuosi on ollut piskuiselle museollemme varsinaista digiloikkailua. Pieni ja keskenään läheinen työyhteisömme totutteli viime keväänä Teamsin käyttöön, kun työkuulumisia oli vaihdettava, mutta livenä ei suositeltu kokoontumaan. Olisittepa olleet kärpäsinä katossa, kun museotädit kävivät läpi kaikki nyt jo kliseiksi muodostuneet jutut: ”Apua, en kuule teitä! Hei sun ääni ei kuulu/kuva ei näy! Oho, Teams heitti mut ulos!

TÄRKIÄ HERRA TULLEE! 

Museotantti ei tunne ketään nyky-Selinaa, mutta tuolta taannoisesta Raahesta muistuu heti mieleen Selina Brander (ja koiransa Kalle). Selina B. eli virallisemmin Celina Gustafva Elisabeth Brander syntyi 10.9.1840. Tuo C-kirjain etunimen alussa näyttäytyy vain kastekirjassa ja jokusessa rippikirjassa, muuten nimi kirjoitetaan ässällä, kuolinilmoitusta myöten. Selinan isä oli merikapteeni, kauppias Conrad Brander ja äitinsä Beata Gustava Hobin. Selinalla oli ainoastaan yksi sisarus, muutamaa vuotta nuorempi veli Axel Joachim.

Alkuluritus eli overtyyri