Pakkahuoneen museon toisessa kerroksessa, nk. käsityöhuoneessa on esillä kaunis vanha ompelukone, toki meillä on kokoelmissa ompelukone jos toinenkin, mutta tämä eksemplaari onkin aivan erityinen, se on tietojemme mukaan Raahen ensimmäinen ompelukone. Pakkiksella ompelukonetta ihmetellessä voi oheistekstistä lukea, että sen on tuonut tänne Margaret Kärrman os. Pritchard avioiduttuaan raahelaisen merikapteeni Carl Alexander Kärrmanin kanssa.

Entiseen aikaan eikä edes niin hirviän kauhian kauan sitten, julistettiin Raaheenkin iltaisin yörauha, jonka aikana ei saanut turhanpäiten ulkona liikuskella. Yörauhan julisti trumpari, joka lähti iltayhdeksältä Isoltatorilta eli Pekkatorilta kiertämään katuja ja rumpuaan pärisyttämällä toimittamaan ihmiset koteihinsa. Jos joku vielä ennen kymmentä notkui kartsalla, sen toimitti yövahti kipakasti kotiin.

Mitä tuosta vähemmän hempeännäköisestä henkilöstäa tiedetään?

Anna Magdalena syntyi 14.4.1792 Uudenkaarlepyyn apteekkarin Andres Kihlgrenin ja vaimonsa Anna Helena Kikoviuksen perheeseen. Isä Anders oli syntynyt Uppsalassa vuonna 1754 ja muutti Tukholmasta Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1783 saatuaan privilegion kaupungin apteekkiin. Rouvansa oli Uudenkaarlepyyn kappalaisen tytär.

Kirkon tehtävä oli aiemmin huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyään, se vastasi hengellisen kasvatuksen lisäksi lukutaidon opetuksesta ja seurannasta, moraalin vartioinnista, julkisesta rangaistuksesta, yleisestä valistuksesta ja tiedotuksesta jne. Kirkon saarnastuoli oli tärkeä tiedotuskanava. Esimerkiksi Raahen kauhia kaupunkipalo 1810 uutisoitiin Suomen kirkoissa heti tuoreeltaan ja organisoitiin yleinen raha- ja tukikeräys. Toki myös raatihuoneen portailta kajautettiin trumparin säestämänä tärkeitä tiedotuksia esim.

Museuumiblogin lukijat ovat saattaneet blogahduksissa törmätä nimiin Freitag, Hallberg ja Tvetman. Niin myös tänään. Lähetäänpä nyt liikkeelle tuosta Freitagista, Anna Freitagista. Annan vanhemmat olivat Baltzar F. ja Maria Sovelia, moneen kertaan vatvotut ystävämme. Annan ensimmäinen aviomies kauppias, merikapteeni Lorenz Tvetman menehtyi laivansa haaksirikossa vuonna 1801. Lorenzia jäi suremaan Anna kolmen lapsensa kanssa. (Baltzar-poika oli äskettäin framilla entisen Kauppaklubin talon uusioperhekuvioon liittyvässä blogissa).

Yhtenä osana arkeologian opintojani kuului alaan liittyvä työharjoittelu. Koska olen jo pitkään ollut kiinnostunut museoista ja museoalasta, aloin etsiä harjoittelupaikkaa Oulun ja sen lähialueen museoista. Pian sopiva harjoittelupaikka löytyikin Raahen museolta. Olin jo muutamaa vuotta aikaisemmin käynyt vierailemassa Raahen Pakkahuoneen museolla, mutta Raahen muut museot eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Olikin mielenkiintoista päästä tutustumaan myös Soveliuksen taloon, Rauhanpirttiin ja ennen kaikkea Kruununmakasiinimuseoon.

Kuvan charmantit partahemmot ovat raahelaisia merikapteeneita ja langoksia, jotka sattuivat vuonna 1860 osumaan yhtä aikaa Newcastleen. Lienevät tavanneet toisensa siellä sataman tanhuvilla ja kenties lähtivät yhdessä tuumin paikalliseen krouviin syömään ja turisemaan kuulumisiaan. Sopivasti kohdalle osunut valokuvaamo innoitti ottamaan yhteispotretin. Vanhempi herrahenkilö tummassa takissaan on merikapteeni Anders Lindman (19.1.1819-30.6.1886). Hän oli tuolloin oululaisen parkki Kotkan kapteenina.

Esimerkkinä 200 vuotta sitten syntyneen Maria Albertina Tvetmanin elontie. Yrittäkää pysyä kärryillä

Nyt kun tänne armaaseen Raaheemme on jälleen saatu kirjakauppa (ja millainen sellainen!) tuli museotantin mieleen vähän muistella niitä aivan ensimmäisiä kirjakauppoja tai mahdollisuuksia ostaa kirjoja, paperitavaraa ja muuta tähellistä.