Näinkin voi kohtalo perheitä muotoilla

Esimerkkinä 200 vuotta sitten syntyneen Maria Albertina Tvetmanin elontie. Yrittäkää pysyä kärryillä

Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1822 syntyi merikapteeni Baltzar Tvetmanin (1790-1842) ja nuoren vaimonsa Hedvig Johanna Charlotta Söderbergin (synt. 1799) perheeseen kaksostyttäret. Ristiäisiä vietettiin ajan tavan mukaan jo 6. tammikuuta. Kahdentoista kummin läsnä ollessa tyttäret saivat nimekseen Anna Charlotta ja Maria Albertina. Baltzar Tvetman oli raahelaisperäistä merenkulkija- ja kauppiassukua, isä kapteeni Lorenz Tvetman ja äiti Anna Freitag. Hedvigin vanhemmat olivat v. 1804 Raahen kaupungin kirurgiksi valittu asessori Johan Söderberg (sittemmin Raahen ensimmäinen piirilääkäri) sekä vaimonsa rykmentinpastori Festinin leski Christina Albertina Ehrenström. Söderbergin perhe tuli Raaheen Vaxholmasta Tukholman lähistöltä.) Perheen suureksi murheeksi Hedvig-rouva kuoli synnytykseen (barnsbörd) jo 10. tammikuuta vain 22-vuotiaana. Eivätkä murheet tähän lopu, anoppi, leskirouva Söderberg kuoli huhtikuussa ja toinen kaksosista Anna Charlotta kesäkuussa. Kylläpä Sallimus koettelee!

Baltzar, kolmikymppinen leskimies avioitui uudelleen parin vuoden päästä. Rouva nro 2 oli raahelainen kauppiaantytär Maria Margareta Junell (1794-1858). Tvetmanin uusioperhe asui Hedvigin kotitalossa Rantakadun varrella kauppias Johan Soveliuksen naapurissa. Tvetmanit rakensivat perheelleen uuden talon samalle tontille vuonna 1828. (Sittemmin Kauppaklubin talona tutuksi tullut pytinki). Maria Albertinalle ei syntynyt sisarpuolia. Baltzar seelaili maailman merillä aina kuolemaansa saakka. Kapteeni Tvetman kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen kuumeeseen joulukuussa 1842. Leski Maria Margareta ja tytärpuolensa jäivät asustelemaan samoille sijoilleen.

Elämä jatkui, niin kuin se yleensä tekee ja Maria Albertina Tvetman avioitui 25-vuotiaana oululaissyntyisen kapteeni Gustaf Järnbergin (synt. 1821) kanssa syyskuussa 1847. Vävy muutti Marian kotitaloon asumaan. Nuorelle parille syntyi tytär Anna Maria 3. toukokuuta 1849. Meri vei kapteeni Järnbergiä ympäri maailmaa. Matkansa pään Gustaf kohtasi fregatti Orionin tekemällä, ilmeisesti suolan hakureissulla Cagliarissa, hän hukkui Välimereen tammikuun 11. vuonna 1850. Maria Albertina ehti olla vajaat kaksi ja puoli vuotta naimisissa, kun jäi leskeksi. Tytär Anna Maria oli kahdeksan kuukauden ikäinen. Merenkulkijan puolisona ei koskaan voinut tietää, palaako lähtijä vielä kotiin.

Varsinkaan nuoren lesken elämä ei ole hääppöistä, pelkällä talonomistamisella ei pitkälle pötki. Maria Albertina löytää kumppanin itselleen komeasta merikapteeni Henrik Ervastista (synt. v.1824). Henrik löytyy aika lailla lähipiiristä. Henrikin äiti on Maria Albertinan äidin Hedvig Johanna Albertina Söderbergin sisarpuoli Catharina Elisabeth Festin Hedvig Söderbergin ensimmäisestä avioliitosta. Eli Henrik on Maria Albertinan serkkupuoli, eikö niin?  Maria Albertinan ja Henrikin hääpäivä ei ole tiedossa, mutta kapteeni Ervast ilmestyy kirkonkirjoihin Rantakadun talon asukkaaksi 1850-luvun puolivälissä. Tämän uusioperheen esikoinen Onnia Elisabeth syntyi 5.5.1858, toinen tytär Maria Augusta eli Mia syntyi lähes päivälleen neljän vuoden päästä eli 8. toukokuuta 1862. Ja voi elläisään, niin surkeasti siinä kävi, että äiti Maria Albertina sairastui ja kuoli kesäkuun 26 päivä. Kuolinsyy on vesipöhö/vesitauti (vattensot), liekö joku synnytyksen jälkeinen komplikaatio aiheuttanut tuon kuolettavan pöhön. Leskeksi jäänyt Henrik jäi kaksine pienine tyttärineen ja teini-ikää lähestyvine tytärpuolineen ihmettelemään kohtalon oikkuja.

Vuonna 1864 valmistui Lundbergin komppanialle uusi paatti, isohko parkki Finland. Neljäkymmentävuotias Henrik August Ervast palkattiin laivaan kapteeniksi. Alus seelasi raahelaislaivojen tapaan pitkin Euroopan rannikoita ja ylitti Atlantinkin joitakin kertoja. Parkki Finland koki kerrassaan mystillisen lopun. Åbo Underrättelser kirjoittaa ”Merenkulkua –palstallaan” 27. 6.1868 näin: Lontoo 13, kesäkuuta kerrotaan, että suomalaisesta parkkilaiva Finlandista, kapteeni Ervast, joka 11 päivä viimeksi kulunutta marraskuuta seelasi täältä New Yorkiin, ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. Niin siinä kuulkaa kävi, että Ervast ja koko parkkilaiva Finlandin miehistö katosi lasteineen päivineen Atlantille marraskuun 1867 ja kesäkuun 1868 välillä. Kirkonkirjojen mukaan kapteenin lisäksi katosi kymmenen muuta miehistön jäsentä. Ihan järkyttävvää!

Isän kadotessa Anna Maria on kahdeksantoistakesäinen, Onnia kymmenen korvilla ja Mia 5-6-vuotias. Oletettavasti, no ainakin toivottavasti, tytöt eivät asuneet päineen, on siinä ollut isolle siskolle melekonen homma. Vaan mistä sitä tietää.

Tytöistä olen joskus ohimennen jotain maininnutkin, mutta tässä vielä uudelleen. Vanhin tyttö Anna Maria muuttaa Kuopioon syyskuussa 1882. Savonmualle lähtöön on syynä se, että Anna Maria vihittiin kuopiolaisen kauppias ja raatimies Oskar Adolf Castrenin toiseksi vaimoksi täällä Raahessa 19.9.1882. Neitoaikoinaan Anna Maria toimi ruotsalaisen kansakoulussa apuopettajana kymmenisen vuotta. Onnia Elisabeth muutti 24-vuotiaana Juantehtaalle /Strömsdahl. Hän avioitui Juankosken tehtaan kasöörin Paul Guseffin kanssa. Onnia oli Juantehtaan tehtaankoulun opettajana.

Nuorin tytär Maria Augusta eli Mia, onkin kiintoisa, kouluttautunut mimmi. Hänen kerrotaan käyneen kotikoulua Haminassa, harjoittaneen kieliopinnoita Kasanissa 1883-85, Pietarissa ja Berliinissä 1889, Moskovassa 1891, Heidelbergissä kesällä 1902. Mia toimi Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa venäjän kielen opettajattarena 1886-91 ja myöhemmin Heinolassa, Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja Helsingissä. Miaan pitäisi kyllä joskus tutustua paremmin.