Talvi- eli entisaikaisesti hiihtoloman iloksi museotantti vinkkaa uusvanhasta sukseilulajista, joka liippaa läheltä erästä framilla olevaa keskustelua. Museotantti ei nyt tarkoita UMK:ta, vaan lasten ja nuorten liikuntaan, sen arvioituun vähyyteen ynnä maanpuolustukselliseen vaikutukseen liittyvää keskustelua.
Nuorison liikunta oli kiinnostuksen kohteena myös satakunta vuotta sitten. Suojeluskunnat poikaosastoineen järjestivät monipuolista urheilutarjontaa myös täällä Raahessa. Taannoin eräs, nyt jo manan majoille siirtynyt herrahenkilö muisteli innokasta ja laaja-alaista urheiluharrastamistaan poikaosastossa. Vanhemmat eivät kuulemma olleet aivan yhtä innoissaan, johtuen järjestön aatteellisesta taustasta.
Kuten arvoisat museuumiblogin lukijat muistavat, kehitettiin pesäpallo alkujaan käsikranaatin heittotaitoa harjoittamaan. Talviolosuhteisiin tarvittiin suksia ja erityisesti taitoa sauvattomaan hiihtoon. Tätä varten kehiteltiin konsti, jota alettiin sitten levittää suojeluskuntien ja niiden poikaosastojen joukkoon.
Suksipallopeli
Raahen suojeluskuntapiirin kuukausijulkaisu Kuormarenki julkaisi numerossa 1-2/1932 suksipallopelin ohjeet. Museomme suojeluskuntakuvien kokoelmasta löytyy muutama Kuormarengin ohjeita varten otettu valokuva suksipallopelin pelaamisesta Olutpruukinmäellä eli nykyisen Raahen lukion tienoilla. Pelistä ei tainnut tulla kovin suurta hittiä, koska se on vaipunut tyystin unholaan. Vuonna 2017 Raahen museo oli mukana järjestämässä Laskiaishuweja-tapahtumaa, jossa suksipallopeli koki yhdenlaisen henkiinheräämisen. Ohjelmassa oli yksinkertaistettu suksipallo-ottelu, jossa Pattun urheilijat kisasivat mies miestä vastaan. Alkuperäisen pelin sukset oli korvattu minisuksilla, jotka toivat lisää haastetta peliin. Tässä alkuperäiset ohjeet.
I Alue ja varusteet
1.Suksipalloa pelattaessa riippuu pelialueen koko käytettävissä olevasta maa-alueesta. Pelialueen normaalisina mittoina pidettäköön suorakaidetta, jonka pituus on 100 m ja leveys 50 m. Ellei käytettävissä ole näin suurta aluetta, kelpaa pienempikin, jonka pituus on vähintään 50 ja leveys 30 m. Mikään ei myöskään estä suurentamasta normaalimittaista kenttää, jos alaa on käytettävissä. Pelialue on valittava, mikäli mahdollista siten, että alueen keskus on korkeammalla. Lievä ylämäki, ojat, pensaikot eivät erikoisemmin haittaa. Näin saadaan peli vain vaihtelevammaksi ja kehittävämmäksi. Pellot tarjoavat talviaikaan tilaisuuden pelin suoritukselle.
2. Alueen kummankin pään keskikohdalle asetetaan maalitolpat, jotka ovat 4 m päässä toisistaan. Maalitolpat ovat 2 m korkeudella lumenpinnasta.
3. Pallona käytetään tavallista pienempi kokoista jalkapalloa, suuruus N:o 3 tai 4.
4. Maila, jolla palloa lyödään (kuljetetaan) on 90 cm pitkä. Mailan päässä oleva nuija on 12 cm korkea ja nuijan läpimitta keskikohdalta 7 cm ja alapäästä 5 cm. Maila on valmistettu koivusta ollen yhtenäistä puuta kokonaan (varsi ja nuija). Mailan nuija varustettakoon kangas- ja nahkatoppauksella pallon säästämiseksi ja jotta isku mailalla olisi pehmeämpi.
II Pelijoukkueet
Kumpaankin pelijoukkueeseen kuuluu 6-12 poikaa riippuen kentän koosta, josta nimetään 1 maalivahdiksi, 2-3 puolustajiksi 2-3 tukimiehiksi ja 3-5 hyökkääjiksi. Tehtävänä pelissä on pallon kuljettaminen vastapuolen maaliin, mailalla sitä lyöden tai työntäen sekä vastapuolen estäminen saamasta palloa omaan maaliin. Voittajana suoriutuu se joukkue, joka ottelun aikana on tehnyt useammat maalit
III Peliaika
Suksipallo-ottelu kestää 1 tunti ja 20 min.
IV Aloittaminen
Kenttäpuolet valitaan arpomalla. Peli aletaan n.s. alkulyönnillä pelikentän keskeltä vastapuolen maalirajaa kohden, vastapuolen pelaajat eivät saa ennen tätä lyöntiä lähestyä palloa 8 m lähemmäksi (n. 4 suksen mittaa). Kun maali on saavutettu, saa hävinnyt joukkue tehdä alkulyönnin. Kenttäpuolen vaihdoksen jälkeen se joukkue, joka ei saanut aloittaa.
V Suoritus
Hyökkääjät kuljettavat palloa vastapuolen maalia kohden. Puolustajat ja suuremmassa pelissä tukimiehet lisäksi estävät vastapuolen hyökkääjiä tuomasta palloa omaan maaliin lyötäväksi. Maalivahti estää käsin, mailalla, päällä jne palloa pääsemästä maaliin. Pallo on syötettävä aina välillä jollekin kanssapelaajalle. Yhteispeliä ei saa muodostaa miksikään ainoaksi päämääräksi, mutta ei myöskään mihinkään omaan taidonnäytteisiin saa eksyä. Isku palloon suunnataan pallon alaosaan. On koetettava pyrkiä mahdollisimman pitkiin lyönteihin.
VI Pelin säännöt
1.Pallo kuljetettava mailalla lyöden eteenpäin.
2. Vastustajaa ei saa tyrkätä, kampata eikä häneen saa käydä kiinni.
3. Palloa ei saa pidättää jalkojensa eikä suksiensa väliin.
4. Jos pallo on kahden eri puolueen pojan mailan ulottuvilla ei siihen saa kummaltakaan puolelta tulla lisää pelaajia.
5. Pallon saa ilmasta pysäyttää kädellään, pallon maassa ollen ei siihen saa koskea käsin.
6. Palloa ei saa riistää eikä lyödä vastustajan käsistä.
7. Palloa ei saa kuljettaa eikä tavoittaa sen ylitettyä rajan, muuta kuin rajalyöntiä ja maaliheittoa varten.
8. Maaliin lyönti ei saa tapahtua 2 m (1 suksen mittaa) lähempää.
9. Pelaajien on varottava lyömästä palloa, joka on vastustajan suksien lähellä. Pelin aikana on aina varottava omia ja tovereiden suksia särkymiseltä.
10. Palloa on koetettava nostaa suksella ilmaan ja lyötävä se sieltä.
11. Suksien on oltava jalkaan kiinni sidottuna, eikä ne saa olla 1 m lyhyempiä.
12. Jos pallo lyödään sivurajan yli, seuraa siitä sivulyönti vastapuolueelle.
13. Jos pallo ylittää maalirajan maaliin menemättä, seuraa siitä maaliheitto, jonka suorittaa maalivahti.
14. Pallo on mennyt maaliin, jos se kulkee maalipylväitten läpi 2 m korkeutta alempaa, maalipylväitten yläpäästä.
15. Pallo käsissä ei saa liikkua pallon maaliin kuljettamisaikomuksessa.
16. Kaikista edellä mainittujen sääntöjen rikkomuksista määrää erotuomari rangaistuslyönnin vastapuolueelle. Rangaistuslyönti suoritetaan siitä paikasta, missä rikkomus tapahtui.
17. Merkinannoissaan käyttää erotuomari vihellyspilliä.
18. Kaikkia erotuomarin määräyksiä on ehdottomasti noudatettava.
Suksipallo-ottelu, jonka pelitapa on aikaisemmin esitetty ja jonka säännöt ovat selvillä poikaosastoissa, on sopiva poikien pelattavaksi silloin, kun heitä on enemmän koolla. Mutta jotta poikien taitoa saataisiin mahdollisimman tehokkaasti kehitetyksi ja vielä lisäksi mieskohtaista mielenkiintoa viritetyksi sauvattomaan hiihtoon joko harjoitusten tai kilpailujen avulla, on tästä suksipallopelistä kehitetty mieskohtainen harjoitus- ja kilpailumuoto. Tämä uusi muoto pitää omalla tavallaan poikien mielenkiinnon vireillä sauvatonta hiihtoa kohtaan ehkä enemmän kuin pelkkä hiihto ilman sauvoja harjoituksissa ja kilpailuissa.”
Myös tuolle poikien mieskohtaiselle pelille löytyy ohjeet. Itsekukanenkin voi käydä tutkailemassa niitä Kuormarengistä, joka löytyy Helsingin Yliopiston digitoiduista aineistoista. Jos alkaa pelekkä hiihtely kyllästyttää, kannattaa kokeilla suksipalloa, vaikka niillä minisuksilla, jos autotallin perältä semmoiset vielä löytyy.

