Ylioppilasmatrikkelin mukaan Carl Mentzer syntyi ilmeisesti Kokemäellä 14. huhtikuuta 1736. Hänen vanhempansa olivat henkirakuunarykmentin luutnantti Gustaf Mentscher ja Maria Christina Ritze. Carl Mentzer opiskeli Porin triviaalikoulun jälkeen Turun akatemiassa. Ennen uraansa Raahessa hän työskenteli mm. Turun hovioikeuden ylimääräisenä kanslistina ja varanotaarina sekä Pohjanmaan talousvaltuuskunnan vt. sihteerinä.

Olisikohan tuore vapaaherratar arvannut, että hääpäivänään 14.2.1843 perustama köyhäin tyttöin skoulu olisi olemassa, toki muuntuneena, vielä 180 vuotta käynnistymisensä jälkeen? Eppäilen ettei arvannut.

Museotantillla on tässä vuosikymmenien aikana kasautunut mielen sopukoihin ja erinäisiin muistikirjoihin kiehtovia aiheita osastolle ”Tätä pitäisi joskus tutkailla”.  Toisinaan ihan muita asioita tutkiessa kohdalle osuus sattumalta joku asia/esine/artikkeli/muu johtolanka, joka toimii tällaisen ”sitten joskus” –aiheen siirtäjänä jonon alkupäähän. Tämän blogin aihe on juuri semmoinen, varmaan kolmekymmentä vuotta askarruttanut arvoitus, jonka ratkaisu löytyi ihan sattuman kautta. Uteliaisuus kannattaa, etten sanoisi!

Teemme tiettäwäxi, että Me olemma murheella hawainneet kuinka iso-elämä ja ylönpalttisuus erinomattain näinä wiimmeisinä aikoina on niin peräti ylikäden saanut että ne löyttään enimiten kaikisa huoneisa, ja on sen kanssa nijn kauvas tultu että moni pitää sen yhtenä luultuna kunniana, että elää isolla, paljonmaxawaisella ja ylönpalttisella tavalla, ja että usein se köyhempi ja halvempi taistelee edusta siinä asiassa sen rikkaamman ja isommasa arwosa olevan kanssa… Kaikkein Kansakuntain Historiat eli entisten aikain Muisto-Kirjat todistavat, että nijn kauvan kuin tasainen elämä

Perheen tyttäristä muistamme erityisesti sen Catharina Serafian, joka oli aivan megalätkässä keisari Aleksanteri Ykköseen, joka vieraili heillä tovin syyskuussa 1819. Ja sen Allun kauppias Friemanille antaman sormuksen, jolla Catharina raaputteli ikkunaansa. Ikkunaruutu Pakkahuoneen museon yläkerrassa, vinkvink.

KAIKU 24.4.1886 Pietari Brahen muistopatsas Raaheen. Jo useita vuosia on Raahessa kokoiltu varoja muistopatsaan hankkimista varten kaupungin perustajalle Pietari Brahelle. Nyt on, kuten H.D:lle Raahesta kirjoitetaan, kuvanveistäjä Runebergiltä, joka par’aikaa valmistelee Brahen –patsasta Turkuun, tiedusteltu, millä ehdoilla hän olisi taipuvainen valmistamaan puheena olevan kuvapatsaan. Runeberg on luvannut 10 000 markasta toimittaa pronssivalelman Turkuun pystytettävää kuvaa varten tekemästään luonnoksesta.

Museotantti on moninaisia kertoja jauhanut yhdestä virallisen historia virheestä, siis siitä milloin eka raahelainen laiva lähti maailmalle oikein luvan kanssa. Vuoden kerrotaan olevan 1770, mutta sehän ei pidäkään paikkaansa, vaan vuosi on 1768. Tarkka lähtöpäivä löytyy Oulun tullikamarin lähteneiden ja saapuneiden laivojen luettelosta, joka taas löytyy Kansallisarkiston Oulun toimipisteestä. Tuo aiemmin Oulun Maakunta-arkistona tunnettu laitos on ihan mahtava paikka, niin kuin kaikki arkistot ylipäätään.

Museotanttia kiinnostaa kovasti tietää, mitä entisaikaan, menneinä vuosisatoina ja miksei kymmeninäkin on Raahesta kirjoitettu. Erityyppiset tilastolliset julkaisut ovat oivallista luettavaa, samoin erilaiset matkakertomukset. Erityisen ihastuttavaa on, jos pääsee lukemaan yksityistä kirjeenvaihtoa, jossa luonnehditaan myös raahelaisia ihmisiä. Aina silloin tällöin digitoitujen julkaisujen parissa seikkaillessa tulee vastaan yllätyksiä.