No liittyy, hän kuuluu kategoriaan Läheltä liippaa. Museotantti on useammankin kerran lausahtanut, että kaikki tiet vievät Raaheen tai että kenen hyvänsä henkilön sukujuuria raaputtamalla löytyy yhteys Raaheen. Näin on myös päivän synttärisankarin Elias Lönnrotin kanssa. 

Tarkastelkaamme näin ystävänpäivän kunniaksi erästä ryhmäkuvaa. Kuva sinänsä on pieni, vain muutaman sentin kanttiinsa, mutta nykytekniikan avulla siitä saa näytöllä helpommin tarkasteltavan. Kuvaan on liitetty myös selostava teksti, osa nimistä löytyy myös kuvan takaa. Liitelappusen kirjoittaja on hämäävästi kyllä sekoittanut oikean ja vasemman henkilöitä selostaessaan, mutta onneksi mimmeissä on museotantin ”tuttuja”, nimilitaniaa kiepsauttamalla oikeat nimet ja naamat osuivat kohdalleen. Museotantti ei malttanut olla suorittamatta hieman lisätutkimuksia.

Purjelaivakauden Raahessa oli tarjolla työpaikkoja niin laivanrakentajille kuin merenkulkijoillekin. Pietarsaarelainen Petter Alfred Roos tuli tänne Langin varustamon omistaman priki Jennyn kapteeniksi vuonna 1850. Ja niin kuin asiaan täällä Raahessa kuuluu, tähtäili Amor nuoliaan ja Petter avioitui kauppiaantytär Sofia Catharina Lacken kanssa. Roosin perheen esikoinen syntyi priki Jennyllä. Vastavihitty vaimo otettiin reissulle mukaan ja esikoispoika Georg Alfredin syntymäpaikaksi on merkitty Odessan redi. 

Jos purjelaivakauden Raahessa opo suositteli ammatinvalinnanohjauksessa merimiehen ammattia, niin uraputken aukaiseminen ei ollut kovinkaan hankalaa. Ensin piti vaan silmä tarkkana tiirailla, milloin merimieshuoneen (nyk. Pakkahuoneen museo) lipputankoon nousi lippu, sillä se oli merkki siitä, että johonkin laivaan tarvittiin miehistöä. Raahen kokoisessa kaupungissa kaikki varmaan kyllä tiesi, mikä paatti milloinkin oli lähdössä ja kiivaimpaan aikaanhan niitä lähti ihan solkenaan.

Eräs Lovisa-Louise

Loviisan päivä lähestyy. Entis-Raahessa Lovisa näyttää olleen sangen suosittu, erityisesti toisena nimenä. Nykyään nimeen törmää harmillisen harvoin. Huomattavasti yleisempi on nimen johdannainen tai oikeammin siitä pätkäisty Iisa. Ehkäpä joku arvoisista blogimme lukijoista tietää kuitenkin ainakin yhden Loviisan, sen niskavuorelaisen? Kuuluu ehdottomasti yleissivistykseen.

Seuraavassa erään Lovisan elämästä.

Tiedättekös arvoisat museuumiblogin lukijat, että Raahessa on ollut, ainakin paperilla, alue nimeltä Pauharanta? Tuo kovin viehkosti nimetty paikka oli Rantakadun ja kaupunginlahden eli Pikkulahden välisellä kaistaleella, Pakkahuoneen pohjoispuolella.

Uusi Suometar 15.4.1869

Raahesta kesänviettokaupunki

Kun eräs Suomen Matkailijayhdistyksen virkamies tuonnottain kävi täällä Raahessa, hän lausui huomattavan ajatuksen. Hän ihastui kaupunkiimme, sen läheiseen asemaan mereen nähden ja varsinkin niihin näköaloihin, jotka avautuvat Rantakadulta. Ja hänen ajatuksissaan syntyi miellyttävä tulevaisuudenkuva Raahesta: mainio kesänviettokaupunki!

Lähes kaikkitietävä Heikki Impivaara kirjoittaa julkaisussaan Lisiä Raahen kaupungin historiaan seuraavasti: Että Bruncrona olisi haudattu Raaheen, ei pitäne paikkaansa.

1840-luvulla Raahessa vieraili hannoverilaisen musiikkitirehtööri Carl Otto Meyerin musisoiva perhe sulosointuineen. Museon arkistossa on ohjelmalehtinen, jonka otsikossa lukee ”En Musikalisk Soiree” ja siinä on lueteltu illan aikana esitettävät kappaleet. Suaree pidettiin Girsénin salongissa nykyisellä Kauppakadulla. Seurueeseen kuului viulua soitavan isä-Meyerin lisäksi huilistirouva sekä neljä ottolasta, jotka kaikki esiintyivät illan aikana. Meyerin ohjelmistossa oli sen ajan kevyttä klassista sekä parit ooppera-aariat.