Pekka-patsas 135 vee!
Hänen kreivillisyytensä patsaan hankkiminen Raaheen, nimikkokaupunkiinsa, ei ollut mikään läpihuutojuttu, niin kuin arvoisat museuumiblogin lukijat jo tietävätkin. Museotantti kurkkaili aikakauden sanomalehtiä, minkälaisia uutisia patsaasta ja sen liepeiltä löytyy.
Oulussa ilmestynyt sanomalehti Kaiku julkaisi säännöllisesti (pikku-)uutisia kaupungistamme otsikolla Raahen Posti. Myös muut maamme sanomalehdet julkaisivat satunnaisia Raahe-uutisia. Hyvin usein sama uutinen kiersi lehdestä toiseen. Ensimmäinen oma paikallislehti, Raahen Sanomat alkoi ilmestyä v. 1889. Se jäi lyhytikäiseksi. Raahen Lehti aloitti vuonna 1896. Museotantti vaihtoi teksteissä olleet w-kirjaimet yksöismallisiksi. Ei tuu lukiessa leukapielet niin kipiöiksi.
KAIKU 24.4.1886 Pietari Brahen muistopatsas Raaheen. Jo useita vuosia on Raahessa kokoiltu varoja muistopatsaan hankkimista varten kaupungin perustajalle Pietari Brahelle. Nyt on, kuten H.D:lle Raahesta kirjoitetaan, kuvanveistäjä Runebergiltä, joka par’aikaa valmistelee Brahen –patsasta Turkuun, tiedusteltu, millä ehdoilla hän olisi taipuvainen valmistamaan puheena olevan kuvapatsaan. Runeberg on luvannut 10 000 markasta toimittaa pronssivalelman Turkuun pystytettävää kuvaa varten tekemästään luonnoksesta. Tarkoitusta varten on Raahelaisilla koossa vasta vähän päällä 4 000 markkaa.
KAIKU 6.8.1887 Muistopatsas Pietari Brahelle. Raahen kaupungin valtuusmiehet ovat senatilta pyytäneet sellaista muutosta kaupungille vahvistetusta asemakartassa, että muistopatsas Pietari Brahelle voitaisiin pystyttää niinkutsutulle Brahen torille (U.S.)
KAIKU 10.9.1887 Pehr Brahen patsaan perus- ja jalustakivet alkavat jo kohta valmistua. Niitä hakkaa oman kylän kiven hakkaajat. Itse kuvapatsas tuli jo tänne viime syksynä.
KAIKU 7.1.1888 Peruskiviä Pietari Brahen patsasta varten vedetään jo täyttä päätä ”Pietari Brahen torille” niin kuin kauppatoria nykyjään ja vastedes kutsutaan. Useat kivistä ovat niin suuria, ettei uskalla jäitse kulettaa mokomia möhkäleitä, vaan täytyy turvautua maaperään. Kauppaneuvos F. Sovelius ja konsuli F.O.Sovelius, jotka patsaan hankkimisen alkuun ovat panneet sekä sittemmin, vaivojaan ja melkoisia rahasummia uhraten, tarpeelliset varat hankkineet, vedättävät kivet myös omilla hevosillaan ja ehkä itsensä palkkaamalla väellä.
KAIKU 31.5.1888 Ilkityötä. Viime maanantaita vasten yöllä on muudan ilkiö lyönyt kulmasta palasen pois yhdestä niistä Pehr Brahen kuvapatsaan jalkakivistä, joita suurilla kustannuksilla on koko viime kesän hakattu. Saapa nähdä onko poliisissamme kuntoa ja kykyä saada ilmi mokoma heittiö, eli liekö ilkiöitä ollut usiampiakin, ja saavuttaa ansaitun rangaistuksen alaisiksi.
KAIKU 4.8.1888 Pietari Brahen muistopatsas on nyt Raahessa pystytetty. Patsas juhlallisesti paljastetaan ensi Syyskuussa.
KAIKU 6.9.1888 Pehr Brahen kuvapatsaan juhlallinen paljastus tapahtunee Aleksanderin päivän jälkeisenä, Syyskuun 12:sta, ja kestänee menoja vielä seuraavankin päivän. Patsas-toria tasoitellaan täyttä päätä muuttamalla vanhan torin viheriä nurmikenttä uuden kauppatorin kuoppain täytteeksi. (Museotantti huomauttaa, uusi kauppatori on rantatori)
KAIKU 18.10.1888 Pietari Brahen patsaan paljastaminen… Valmistukset myös eivät ole aivan eiliset. Ovat näetten konsuli Oskar Sovelius rouvineen jo useampia vuosia sitten alkaneet hankkimaan varoja mainitun patsaan pystyttämiseen, joko toimeensaamalla huvituksia monessa jos monessakin laadusta, joista erittäin mainittakoon nuot vuosittain uusitut ja aina onnistuneet naamiaiset, näyttelöstä ja tanssi-iltamista puhumattakaan. Nämät varat eivät kumminkaan vielä riittäneet saamaan tarkoituksen mukaista kaupungin perustajan kuvaa. Kun saman miehen kunniaksi oli kautta maamme kerätty varoja Turun kaupunkiin pystytettävän patsaan hyväksi, ei ollut muuta neuvoa kuin kiireen kautta hankkimaan uupuvat rahat suoranaisilla raha-lahjoilla – joka, kiitos kyllä antajille! samaa päätä onnistuikin. Saatiinpa sitten taitelija Walter Runeberg suostumaan toimittamaan kopion Turun patsaasta (ehdolla kumminkin että Turun oli ensin pystytettävä) ja asianomaisessa järjestyksessä valtion lupa patsaan pystyttämiseen.
Patsas saapui kaupunkiin merkillisenä päivänä – nimittäin juuri samana, jolloin Oulun rautatie juhlallisesti avattiin. Samana syksynä ruvettiin peruskivien hankintaan ja hakkaamiseen. Nämät ovat, kuten tietty, otettu Pitkänkarin rannoilta. Perustyötä on uupumattomalla toimella johtanut kauppaneuvos Fredrik Sovelius… Peitetty patsas siaitsee keskellä entistä kauppatoria, Kirkkokadun ja Pakkihuoneenkadun risteyksessä, suojeltuna rautakettinkiaituuksella. Tämä aituuksen sisäpuolella, patsaan jalkakiven ympäri on viheriä nurmipenger. Itse tori on muuten ihan tasanen, korealla punertavanruskealla somerolla sannoitettu, paitsi kussakin kulmassa vanhat, viheriä nurmikolmiot…
Samassa lehdessä: Valoa, enemmän valoa! …Sitä noudattavat …järjestyksen valvojatkin, kun näet silmällä pitäen pimeässä kulkevien turvallisuutta ovat pystyttäneet uudelle kauppatorille 3 ja P.B-patsaan ympärille 4 lyhtyä.
Raahen Sanomat 17.5.1890 Lyhtytolpat, jotka seiso törröttövät Pietari Brahen kuvapatsaan juurella, eivät juuri siinä ole minään kaunistuksina – sen täytyy kaiketi myöntää – elleivät sitä ole muuallakaan. Muukalaisten kauneudenaistia ne kovasti näkyvät loukkaavan – eihän sitä vieras saata käsittää, mitä varten niitä sinne on asetettu, kun ei lyhtyjäkään ole näin kesäaikana. Jos lyhtytolppia Brahe-ukon huviksi ja ”ylösvalaistukseksi” kuitenkin tahdotaan säilyttää, ei luullaksemme kävisi kaupungille kovin rasittavaksi, jos ne vaihdettaisiin vähän komeampiin, esim. valoraudasta tehtyihin. Aitausta sopisi samalla parantaa. Eikä taitaisi haitaksi olla, jos kuvapatsaan ympärystöä kukkasilla kaunistettaisiin – Kun kaupunki kerran on jaksanut perustajansa kuvapatsaan pystyttää, ei mielestämme sopisi kammoksua niitä vähäpätöisiä kulunkeja, joita mainitsemamme korjaukset tuottaisivat.
Raahen Lehti 17.11.1896 Kirje Raahesta … Joku aika takaperin oli mainitussa valtuustossa nostettu kysymys uusien rautasien lyhtypatsaitten hankkimisessta n.k. Brahen torille. Kun ei tiedetty, sallivatko kaupungin varat tällä kertaa mainittua, kylläkin tarpeellista uudistusta, päätettiin jättää asia kulunkiarviolautakunnalle, joka saisi koettaa sovittaa sen tulevan vuoden kulunkiarvioon ja tulisi valtuusto tuota kulunkiarviota tutkiessaan tekemään lopullisen päätöksen myös pylväitten tilauksesta..
Raahen Lehti 27.7.1898 Nimeä Pietari Brahen patsaaseen laitetaan parast’aikaa.
Raahen Lehti 10.8.1898 Pitkä kirjoitus puistoista jne…. Kaupungillamme on ollut aikoinaan perustaa muistopatsaan. Tarkoitamme Pietari Brahen patsasta. Ainakin vieraat nähtyään tämän patsaan voivat tulla siihen käsitykseen, että eivät nuo raahelaiset taida paljonkaan välittää tuosta ainoasta muistomerkistä, koskapa sen ympäristöä niin tyhjänä pitävät. Ja hellimmin käsin muualla tämmöisiä rakkaita muistoja pidetäänkin. Toisenlaisella tavalla muualla niiden ympäristöjä hoidetaan. Mikä estäisi täälläkin istuttamasta ”Pekan jalkojen juureen”, patsaan ympärille joitakin koristekasveja, siitä ulommaksi pensaskasveja ja suurempiakin puita. Tori on alaltaan siksi pieni, ettei sen laittaminen puistoksi verrattain kovinkaan suuria kustannuksia kysyisi. Olisihamme silloin osoittaneet edes jonkinmoista kunnioitusta mainion miehen muistolle, ja samalla olisi meillä keskellä kylää kaupunkiamme sievistämässä somanen ”Pekan puisto” jota silloin voisi myöskin käyttää turvallisena virkistyspaikkana.
