Töttöröö! Ankkurit ylös, snaupriki Hoppet lähti Raahesta Välimerelle 30.8.1768

Museotantti on moninaisia kertoja jauhanut yhdestä virallisen historia virheestä, siis siitä milloin eka raahelainen laiva lähti maailmalle oikein luvan kanssa. Vuoden kerrotaan olevan 1770, mutta sehän ei pidäkään paikkaansa, vaan vuosi on 1768. Tarkka lähtöpäivä löytyy Oulun tullikamarin lähteneiden ja saapuneiden laivojen luettelosta, joka taas löytyy Kansallisarkiston Oulun toimipisteestä. Tuo aiemmin Oulun Maakunta-arkistona tunnettu laitos on ihan mahtava paikka, niin kuin kaikki arkistot ylipäätään.

Raahe sai välilliset tapulikaupunkioikeudet vuoden 1765 valtiopäivillä. Tuo ”välillinen” tarkoitti sitä, että maailmalle lähtiessä Raahen laivat kävivät tullaamassa Oulussa ja tullessa Kokkolassa. Saimme ne ”oikeat” oikeudet sitten vuonna 1791. Oulu sai tapulikaupunkioikeudet tuolloin 1765 ja sinne piti perustaa uuden statuksen mukaisesti meritulli ja uusia virkoja yms. Ensimmäiset merkinnät lähtevien laivojen luettelossa on vuodelta 1766. Ekana vuonna Oulusta lähti kolme alusta, joista yksi oli Öregrundista ja kaksi Tukholmasta. Seuraavana vuonna lähtee niin ikään kolme paattia, kaksi oululaista ja yksi raahelaiseksi merkitty, Wigilantia. Kun museotantti bongasi tullilistasta Wigilantian, oli ihmetys suuri. Moisesta paatista ei oltu aikaisemmin kuultukaan! Asiaa piti lähteä tutkimaan. Paljastui (99% varmuudella), että Wigilantia oli oululainen alus, raahelaiset lienevät ikkäänku liisanneet sen. Kapteeni oli keikkaluonteinen ratkaisu Ruotsin puolelta. Eli tuota Wigilantiaa ei oikiastaan voi laskia raahelaiseksi. Arvoisa lukija saattaa kummastella tuota liisausta, mutta ihan pikkupurtilolla ei Välimerelle asti kannattanut seelata, se ei ois välttämättä kestänyt matkan rasituksia ja toisaalta isompaan paattiin saatiin enemmän lastia ja sen myötä paremmat tuotot.

Seuraavana vuonna elikkäs 1768 Oulusta ulosseelaavista paateista yksi on raahelainen, just se Hoppet, joka kaupunkihistorioissakin ekaksi nimetään, tosin väärällä vuosiluvalla. Hoppetista tiedetäänkin yhtä ja toista. Hoppetin varustajina oli useampi porvari. Laivan jakaminen useampaan osuuteen pienensi varustuskustannuksia sekä mahdollisia vahinkoja. Hankkeen primus motorina oli Raahea vuoden 1765 valtiopäivillä edustanut kauppias Baltzar Freitag, joka omisti laivasta puolet, 8/16. Hänen lisäkseen lankomies Matts Sovelius 3/16, Johan Frieman 1/16, Johan Lauraeus 2/16, kaikki edellä mainitut olivat raahelaisia kauppiaita sekä Freitagin valtiopäiväkamu vaasalainen kauppias Nils Töhlberg 2/16. 

Tullikirjan mukaan aluksen vetoisuus on 74 lästiä. (Lästi tarkoittaa laivan lastauskykyä, joka määriteltiin erikseen eri tavaralajeille. Esim. tervankuljetuksessa yksi lästi vastasi 15 tervatynnyriä). Snaupriki Hoppet lähti Raahesta ensimmäiselle matkalleen kapteeni Carl Modén ohjaamana 30. elokuuta 1768 määränpäänään Välimeri. Kapteeni Modé jää Wigilantian kapteeni Norinin tavoin tuntemattomaksi. Paikallisten kapteenien tietotaito kaukovesien purjehduksessa ja tuikitärkeässä kaupankäynnissä olivat tuossa vaiheessa vielä puutteellisia, siksi kapteeneja rekrytoitiin emämaan puolelta. Hoppet oli alustyypiltään snaupriki, eli kaksimastoinen prikityyppinen alus, jossa on mesaani- eli perämaston takana märssykoriin ulottuva snaumasto eli lyhyempi masto, jossa oli kahvelipurje.

Oulun tulliluettelon mukaan vuosina 1770-1772 ainoastaan Hoppet purjehtii ulkomaille. Vuonna 1770 kapteeniksi pestattiin Freitagin sukulaisenommainen, kokkolalainen Kiinan-kävijä Herman Reinius. Syyskuussa 1771 Hoppet lähti jälleen kohti Välimerta. Aluksen kapteenina oli raahelainen, ainakin kaupungissa asuvaksi merkitty Anders Granlund.  Paatti palasi kotisatamaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1772. Kotimatkan lähtösatama oli Marseille. Kapteeni Granlund ilmoitti Raahen maistraatille purjehtivansa hetimiten ulkomaille. Lossauksen ja lastauksen kanssa oli varmasti pidetty kiirettä, sillä jo elokuun 6. päivä Hoppet on seelaamassa Välimerelle. 

Tuo osuvasti nimetty ”esikoisemme” teki selvästikin täsmämatkoja: vei Välimerelle kysyttyä tavaraa eli tervaa, pikeä, turkiksia ja puutavaraa. Tuo ympäripyöreästi ilmaistu puutavara oli palkkeja, parruja, eri levyistä ja kokoista lankkua, laivan kaaripuita sekä lautatavaraa. Raaheen tuotiin enimmäkseen suolaa, mutta myös kahvia, teetä, kaakaota, kuivattuja hedelmiä, mausteita, värjäysaineita, kankaita, kaffekuppeja jne.

Hoppetia ei näy tulliluetteloissa vuoden 1772 jälkeen. Oletettavasti tuo pienehkö alus myytiin. Hoppetin ilmeisestä menestyksestä vakuuttuneina alettiin rakentaa isompia aluksia. Vuoden 1773 elokuussa Välimerelle lähti peräti 150 lästin vetoinen Nordstjärnan. Seuraavien vuosien aikana laivanrakennuksen tahti pikkuhiljaa kiihtyy ja loppuhan on historiaa.

Hoppet on kuitenkin ihan varpilla ensimmäinen Raahessa rakennettu Tanskan salmesta Välimerelle purjehtinut alus. Tuo Hoppethan tarkoittaa toivoa, niin kuin museuumiblogin arvoisat lukijat tietävät. Oivallinen nimi uranuurtajalle!