Alfhildin päivä
Tammikuun viimeisenä päivänä vietetään Alfhildin ja Allin nimipäivää. Tuo kiehtova ja harvinainen nimi Alfhild tuo museotantin mieleen oitis soman kuvan museomme arkistosta. Kuvassa on pieni tyttö valokuva-atelierissa kaiteen päällä istumassa hienossa mekossaan, nätisti kammattuna, mamelukkihousujen lahkeet helman alta näkyen. Kuvan tytteli on Anna Alfhild Roos. Toinen etunimi Alfhild oli kutsumanimi ja aika usein se näkyy olleen kotoisammassa muodossa Alli.
Purjelaivakauden Raahessa oli tarjolla työpaikkoja niin laivanrakentajille kuin merenkulkijoillekin. Pietarsaarelainen Petter Alfred Roos tuli tänne Langin varustamon omistaman priki Jennyn kapteeniksi vuonna 1850. Ja niin kuin asiaan täällä Raahessa kuuluu, tähtäili Amor nuoliaan ja Petter avioitui kauppiaantytär Sofia Catharina Lacken kanssa. Roosin perheen esikoinen syntyi priki Jennyllä. Vastavihitty vaimo otettiin reissulle mukaan ja esikoispoika Georg Alfredin syntymäpaikaksi on merkitty Odessan redi.
Kapteeni Roos jätti sittemmin meriuran ja antautui kaupan alalle. Roosin ilmeisen vakavarainen perhe asui Sofia-äidin kotitalossa eli Freitagin talona tuntemassamme pytingissä. Alfhildin äiti kiertyi isänsä kautta Freitagin sukuun Baltzar Freitagin tyttären Christinan kautta. Nimpparisankari Alfhild syntyi 7. marraskuuta 1860.
Alfhildilla oli kolme veljeä ja kaksi siskoa, joista toinen oli kuollut jo ennen Alfhildin syntymää. Harmillisesti emme tiedä Alfhildin lapsuudesta tai nuoruudesta sen enempää. Rippikirjoissa ei esimerkiksi ole merkintää muualla ”sivistäytymisestä”. Kuriositeettina mainitakseni, nuoremman siskon Violan kastepuku on esillä Pakkahuoneen museon tekstiilihuoneessa.
Rouva Brander
Raahen seurakunnan vihittyjen luettelosta selviää, että tammikuun 26. päivänä 1886 vihittiin 41-vuotias kauppias Axel Brander ja raatimiehen tytär Alfhild Roos 26v. Axelin juuret olivat vahvasti kaupankäynnissä ja laivanvarustuksessa. (Fammu oli Elisabeth Sovelius). Pariskunta asettui asumaan Axelin siskon Selinan kanssa samaan taloon eli sisarusten entiseen kotitaloon nykyisten Kauppakadun ja Cortenkadun kaakkoiskulmaan. Kauan ei yhteiseloa kuitenkaan kestänyt, sillä Axel Brander kuoli jo 49-vuotiaana. Oulun Ilmoituslehdessä 1.8.1894 olleen muistokirjoituksen mukaan ”Wainaja oli harjoittanut suurempaa kauppaliikettä kotikaupungissaan, jonka ohessa hän monta wuotta oli Yhdyspankin konttoorin johtajana Raahessa… Pari wuotta sitten luopui hän pankkitirehtöörin toimesta ja supisti enentywän kiwuloisuuden takia liikkeensä. Wainajan kykyä kysyttiin useissa kunnallisissa luottamustoimissa.” Axelin ja Alfhildin perheeseen ei ollut siunaantunut lapsia. Kolmikymppinen leski jäi edelleen asumaan kälynsä kanssa samaan taloon ja elämä jatkui.
Rouva Wirtanen, myöh. Kaltea
Maaliskuussa 1900 oletettavasti jo ihan varakas Alfhild sai perinnön kauppiaanleski Maria Christina Mölleriltä. Rouvat Möller ja Brander eivät ole sukua keskenään, mutta sukuyhteys löytyy Maria Christina ja Axel Branderin väliltä, he ovat pikkuserkkuja.
Melkeinpä voisi sanoa, että perinnön myötä Alfhildin elämässä alkaa uusi jakso. Hän avioitui kanttori Willehad Wirtasen kanssa kesällä 1900. Osa raahelaisista piti tätä kanttorin ja leskirouvan avioliittoa jotensakin laskelmoituna toimintana myös monialaisena liikemiehenä esiintyvän Wirtasen puolelta. Lybeckerin koulun johtajan Olga Sarkkilan veli Arvid kirjoittaa Karungista: ”Joko Wirtasen kihlaus on julkaistu… mummu siitä kirjoitti. Setti hoi, etsi sieltä rikkaita tyttöjä ja pyri niiden tuttavuuteen. Ota Lagerlöfistä ja Wirtasesta esimerkkiä. Parasta on pitää naimista hyvänä affäärinä… Niin Virtanen se taitaa saada nyt Möllärin mamman talon ja tavarat, villan, osan viinapränniin ja olutpruukiin, Ruottalon y.m. Se on onnen potkaus. Ihmisen, joka ei hätäile, on tosiaan onnensa seppä. ”Rohkea rokan syö, kaino saa kaalia.” Kirjeessä mainittu Setti on Sarkkilan veli ja Lagerlöf on Fredrik Soveliuksen Ebba-lesken nainut Arthur Lagerlöf. Viinapränni tarkoittaa Pattijoen viinatehdasta (Pattijoki Ångbränneri) ja olutpruuki Gellinin Oluttehdas.
Willehad ei ole monista yrityksistään huolimatta menestyksekäs liikemies. Willehadin vaiheisiin voi arvoisa museuumiblogin lukija tutustua tarkemmin lukemalla blogin Yks epätavallinen Wirtanen. Vuonna 1904 tehdystä konkurssista huolimatta monensorttiset liikeyritykset jatkuvat, samoin osallistuminen kunnallispolitiikkaan. Vuonna 1908 Willehad ja vaimonsa muuttavat sukunimensä Kalteaksi.
Kaamea tapaturma
Toukokuun 27. vuonna 1914 sanomalehti Raahe uutisoi: ”Lukkari-urkuri Willehad Kaltea. Surullinen onnettomuus jossa oli kuolema seurauksena”. Kaltean pariskunta oli Mikonkarin huvilallaan lähdössä kalastamaan. WIllehad oli vielä palannut sisälle noutamaan asettaan toiveena lintujen pyynti. Ase laukesi ja Willehad menehtyi. Järkyttävä onnettomuus selostettiin lehdessä hyvin tarkasti.
Niin jäi Alfhild toistamiseen leskeksi. Nyt hän oli vähän päälle viidenkymmenen. Hänen loppuelämänsä vaiheet ovat jääneet pimentoon. Alfhild eli pitkän elämän, hän kuoli tammikuussa 1944 Gellmanin sairaalassa. Museon valokuva-arkistoa järjestäneen Kaarlo Levänahon mukaan Alfhild Kaltean hautajaiset pidettiin 4.helmikuuta Vanhassa Soviossa eli tässä samassa pytingissä, missä museotantti työskentelee. Liekö Alfhildin jälkeen kirjoitettu nekrologia eli muistokirjoitusta? Hyvässä lykyssä sellainen löytyisi Raahen Seudusta. Pitänee joskus käydä tutkailemassa tai ootella, että Kansalliskirjaston digitointityö etenee sinne asti.
