Tärkiä merkkipäivä
Museotantti pyytää saada muistuttaa arvoisia lukijoita huomattavan tärkiästä merkkipäivästä. Nimittäin maaliskuun neljäs päivä tulee kuluneeksi tismalleen tasan 345 vuotta siitä, kun Raahen kirkossa ensiesitettiin urkuri Zachris Palmin säveltämä ja sanoittama Pieni Ilo-Laulu eli Een Lijten Frögde Sangh. Tuo urkurin hengentuote esitettiin 4.3.1678 kuulemma soittaen ja laulaen eli urkuri Palm oli harjoituttanut raahelaisista soittajista ja laulajista koostuvaa ensemblea tilaisuutta varten. Huom! Ilo-Laulu on ihka ensimmäinen säveltäjän nimellä varustettu painettu sävellys Suomessa, kröhöm. Eli Suomen musiikinhistoriassa kerrassaan merkkiteos. Tärkiä siis.
Ilo-Laulun aiheena ei ole saapuva kevät tai muu sen sorttinen asia, vaan ruotsalaisten sotajoukkojen saavuttama voitto tanskalaisista Rügenissä tammikuussa 1678. Meneillään oli vuonna 1672 alkanut nk. Hollannin sota, jossa alkuun olivat vastakkain Ranska ja Hollanti. Sittemmin sota laajeni ja Tanska julisti sodan Ruotsille. Ja niin kuin museuumiblogin lukijat muistavat, Suomi oli tuohon aikaan Ruotsin itäinen maakunta ja täältä meidän alueeltakin oli satakunta sotilasta taistelemassa Pohjanmaan rykmentin riveissä. Iso osa meijän suunnan nuorukaisista kuoli kurjissa oloissa Riiassa ankarien ja veristen taisteluiden tuoksinassa tai tauteihin tai muuhun kamaluuteen. Rügenin voitto sai aikaan juhlintaa myös Turussa ja Tukholmassa.
Ilo-laulun ainokainen kopio on säilössä Helsingin yliopiston kansalliskokoelmassa. Palmista ja Ilo-Laulusta on julkaistu v. 2001 Jaakko Tuohiniemen kirjoittama intressantti artikkeli Synkooppi-lehden numerossa 63. (Synkooppi on Helsingin yliopiston musiikkitieteen opiskelijajärjestön julkaisema lehti).
Museotantti on hehkuttanut Ilo-Laulun merkittävää historiaa jo lukuisat kerrat eri yhteyksissä ja voi sitä ilon ellei jopa riemun päivää muutama vuosi sitten, kun tantille selvisi, että suomalainen Opus X –kokoonpano oli levyttänyt kyseisen kappaleen! (Löytyy levyltä Baroque Music from Finland). Nyt täytyy kyllä ihan julkisesti myöntää, että Palmin varsin tarttuvaa sävelmää on tullut soitetuksi (äänitteenä), lauletuksi ja vihelletyksi työpaikalla siinä määrin, että se herättää jo jossain määrin närää.
Palmin biisissä on toden totta ilmiselvää hittipotentiaalia! Laulussa on yhteensä neljä säkeistöä, nuotteja on kylläkin vain puolikkaalle säkeelle eli sama sävel toistetaan kahdeksaan kertaan. Sävel on helppo ja mieleen painuva, korvamatoainesta. Silloin aikoinaan säkeistöjen välillä on puutumisen estämiseksi kuultu muunnelmallisia välisoittoja. Liekö ollut soolo-osuuksia eri soittajille. Ajatella, jos pääsisi aikamatkalle tuonne 345 vuoden taakse ja näkisi ja kuulisi tuon raahelaisten esityksen. Kuka lauloi aarian solistina, mitä soittimia orkesterissa oli, ketä olivat esiintyjät? Pakkahuoneen museon kirkkosalissa nykyään olevat Mikael Baltin enkelit ynnä muut veistokset ovat olleet todistamassa tätä tapahtumaa.
Urkuri Palm tuli Raaheen kreivi Brahen lähettämänä 1670-luvun alussa. Tehtävänään sulostuttaa raahelaisten jumalanpalvelusmenoja niin ikään kreivin lähettämillä positiiviuruilla. Palm sai samalla myös kaupunginmusikantin privilegiot eli hällä oli yksinoikeus järjestää musiikkiesityksiä kaupungissamme. Mitä luultavimmin Palm toimi täällä myös soiton- ja laulunopettajana, myös muiden kuin Ilo-Laulu -bändiläisten. Raahen maistraatti luonnehti asiakirjoissaan Palmia taitorikkaaksi mestariksi. Sen lisäksi että oli kyvyiltään taitorikas, oli Palmin elämä etenkin loppupuolellaan vaiherikas eikä kovin hohdokas. Palmista enemmälti kiinnostunut voi käydä lukemassa Museuumiblogista esimerkiksi blogahduksen ”Raahessa sävellettiin jo 1600-luvulla”. Ja sen biisin löytää laulaen ja soittaen esitettynä tuolta internetin ihmemaasta. Pikku pätkän Ilo-Laulua kuulee, kun käy pelaamassa Kruununmakasiinimuseon suurvaltaosaston ”palapeliä” ja siirtää kirkko-palan oikealle kohdalleen. Dididiudiudiudiudiudiudidiididiudiudiu…