MIES KAAPIN TAKANA – Fredrik Oskar Sovelius 18.6.1855-2.12.1896
Takavuosina Matin ja Tepon hitistä Kaiken takana on nainen, väännettiin versio, Kaapin takana on nainen. Pakkahuoneen museon kuriositeettikaappia on aina nimitetty Rosan kaapiksi sen lahjoittajan konsulinna Rosa Soveliuksen mukaan. Niin kuin tässä on jo käynyt ilmi, kaappi ei suinkaan ole Rosan keräilyn tulosta, vaan puolisonsa konsuli Fredrik Oskar Soveliuksen. Eli kaapin takana onkin mies. Toki tässä kuriositeettikaapissa on myös alkujaan Rosan omistamia esineitä, mutta esimerkiksi kaapin mineraali- ja linnunmunakokoelmat ovat tyypillisiä 1800-luvun poikasten kasvatuksellisen harrastuskeräilyn kohteita.
No mikä mies se tämä konsuli Sovelius oli? Konsuli Sovelius eli virallisemmin Fredrik Oskar Sovelius on jäänyt hieman pimentoon eli varjoon moninaisten Soveliusten kauppiaiden ja laivanvarustajien joukossa. Osittain tämä huono näkyvyys/tunnettuus johtuu siitä, että hän menehtyi sangen nuorena, vain 41-vuotiaana sydänkohtaukseen, hän sairasti keuhkotautia. Fredrik Oskarista piti tulla isänsä, kuulun komerssi Fredrik Soveliuksen seuraaja Langin kauppahuoneen johtajana ja työn jatkajana. Siinä vaiheessa, kun hän sai Langin kauppahuoneen hoidettavakseen 1890-luvun alussa, oli kaupunkimme kauppapurjehdus kansainvälisine kauppayhteyksineen jo hyvää vauhtia loppumassa. Tämähän ei ollut pelkästään raahelaisten syytä. Saimaan kanava, isommat purjealukset rautaisine runkoineen ja mm. höyrylaivat ja rautatiet näivettivät bisneksiämme.
Fredrik Oskar Sovelius syntyi kauppias, laivanvarustaja Fredrik Soveliuksen ja vaimonsa Johanna Franzénin perheen kolmantena lapsena Salahmilla kesäkuussa 1855. Salahmin ruukki kuului niihin moninaisiin Zachris Franzénin liiketoimiin, jotka Franzénin kuoleman jälkeen siirtyivät Fredrik Soveliukselle. Fredrik Oskar vietti oletettavasti kovin tyypillisen varakkaan porvarisperheen pojan lapsuuden. Toki suuri murhe lie ollut äiti Johannan eli tuttavallisemmin Jennyn kuolema jo vuonna 1857 neljännen lapsen synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Noista Jennyn ja Fredrikin lapsista vain Fredrik Oskar ja pari vuotta nuorempi Georg elivät aikuisiksi asti, kaksi vanhempaa sisarusta menehtyivät aivan pienoisina piltteinä. Komerssi Fredrik Soveliushan avioitui sittemmin vuonna 1891 itseään huomattavasti nuoremman Ebba Katinka Ljunggrenin kanssa
Fredrik Oskarin kutsumanimenä käytettiin Oskaria. Veljesten mukaan nimettiin vuonna 1861 rakennettu parkki Oskar&Georg. (Tuolla samaisella parkilla saapui Raaheen Laivapatruunin kodissa oleva lihahakkuri. Tämä oli asiaan mitenkään liittymätön sivuhuomautus). Oskarin koulunkäynnistä tiedetään sen verran, että raahelaisten opinahjojen jälkeen hän opiskeli Oulun triviaalikoulussa 1860 - 70-lukujen taitteessa. Olettaa sopii, että hän oli vuosia ”työssäoppimassa” isänsä ja setiensä omistamissa kauppahuoneissa pystyäkseen ottamaan hoitoonsa monialaisen ja menestyksekkään Langin kauppahuoneen. Tutustuminen ulkomaisiin kauppahuoneisiin on varmasti kuulunut hänenkin opintiehensä, kuten niin monen aikaisemman kauppiaan uralle mielineen raahelaispojan. Voisi myös kuvitella, että Oskarin harteille soviteltiin myös uudistajan manttelia, olihan kauppamerenkulku hyvää vauhtia hiipumassa.
Tiedetäänkö Oskarista muuta? No jotain kyllä. Lybeckerin käsityökoulun pitkäaikainen johtajatar Olga Sarkkila kertoo muisteluksissaan, että hänen veljensä Seth Sanfrid eli Setti toimi Johan Langin kauppahuoneella prokuristina. Setin kovasti arvostamana ja pitämänä pomona oli konsuli Oskar Sovelius. Olgan kertoman mukaan konsuli oli hyvin humoristinen, hän saattoi laittaa Setin kirjoituspulpetin laatikkoon omenoita ja appelsiineja (tuohon aikaan harvinaisempia herkkuja) ja sitten myöhemmin aukaista pulpetin kannen ja muka ihmetellä ”Mitä peliä Sarkkila pitää?” Konsuli sieti myös itseensä kohdistunutta leikinlaskua. Konsuli oli kuulemma hyvin aamu-uninen, hän oli pyytänyt, että Setti tulisi herättämään hänet aamuisin. Eräänä aamuna Setti meni Oskarin luo ja sanoi ”Konsuli nousisi kuittaamaan kauppakoulun laskun.” Konsuli nousi, pukeutui ja kysyi missä lasku on? Setti vastasi ”Se tulee sitten kun se tuodaan”. Oskar Sovelius kuului Raahen Porvari- ja kauppakoulun johtokuntaan 1883-1896, siksi laskuja tuotiin hälle kuitattavaksi.
Tuo Oskarin huumorintaju käy ilmi myös tulevan vaimon isoäidin luonnehdinnassa. Johanna Malmberg kirjoittaa Vaasassa asuvalle tyttärelleen näin ”...Olematta nyt aivan erinomainen, Oskar Sovelius on hauska, iso, komea, ei turhantärkeä, vakiintunut ja vakava nuori mies…” Oletan tuon vakavuuden olevan osoituksena siitä, ettei Oskar ollut huithapeli taikka Bacchuksen lähiystävä.
Niin kuin kaikki lukijat tietävät, Raahen museon perusti piirilääkäri Carl Robert Ehrström yksityisenä hankkeena vuonna 1862. Museon hoito oli oikeastaan kokonaan Ehrströmin harteilla. Ikääntynyt piirilääkäri ehdotti vuonna 1879 Raahen kaupungin valtuustolle, että nuorempi kollegansa tohtori Frans Neovius ottaisi museon hoidettavakseen. Näin päätettiinkin. Ilmeisestikään Neovius ei tuntenut museotyötä omakseen, sillä Ehrströmin kuoleman jälkeen vuonna 1881 museon johtoon nimitettiin tehtävään itse halunnut konsuli Sovelius. Lienevätkö nuorena kerätyt mineraali- ja linnunmunakokoelmat kielineet orastavasta museomiehestä Oskarin sisällä? Oskar Sovelius toimi museon ”intendenttinä” koko loppuelämänsä ajan. Oskar Soveliukselle olemme me museolaiset ison kiitoksen velkaa, sillä ilman hänen työpanostaan voisi hyvin olla, että Ehrströmin kokoelmat olisivat painuneet unholaan pölyttymään jonkun talon vintille ja vähitellen hävinneet kokonaan.
”UUSI SUOMETAR 5.12.1896
Muistosanoja, Ruotsin, Norjan ja Tanskan varakonsuli Raahessa Fredrik Oskar Sovelius kuoli sydänhalvaukseen tämän kuun 2. pnä. Vainaja, joka oli syntynyt v. 1854, oli siis kuollessaan vähän yli 41 vuotta. Hän harjoitti kaiken toiminta-aikansa tukkukauppaliikettä ja tuli v. 1891 ”Johan Lang” nimisen kauppa- ja laivanvarustaja-firman omistajaksi; tuli sijaiskonsuliksi toistakymmentä vuotta takaperin; oli jonkun aikaa kauppaseuran puheenjohtajana sekä valtuusmiehenä useat vuodet. Vainaja, joka viime aikoina oli ollut kivuloinen, jätti jälkeensä lesken, omaa sukua Borg, ynnä 4 lasta.”
Oskar Soveliuksen jälkeen Raahen museon toiminnan organisaattorina ja nk. museoseuran johtajana toimi hänen vaimonsa Rosa Sovelius.
Rosasta jatkammekin sitten tuonnempana.
