Raahea kirjoissa ja kansissa

Tietopuolista tarjontaa, kaunokirjallisuutta sekä pari oivallista nettilähdettä

Varoituksen sana! Tässä on piiiiiitkä litanian teoksia. Aiheesta on hankala tehdä kiintoisaa kirjoitusta. Aivan varmasti tästä puuttuu moniakin kirjoja, mutta tällä pääsee alakuun. Samaa aihepiiriä on käsitelty Museuumiblogissa aiemminkin otsikolla Kirjailijoiden ja kirjojen Raahe.

Carta Marina Vanhin maininta lienee Olaus Magnus Gothuksen iki-ihanassa Carta Marinassa, joka ilmestyi vuonna 1539. Tarkasti ottaen siinähän ei mainita Raahea, vaan Salo (Sala), meidän esiasteemme.

Virallisemman puoleisia historioita

Vanhin Raahessa ja Raahesta tuotettu kirja/kirjanen on Raahen ja Saloisten kirkkoherrana vuosina 1757- 1773 toimineen Thomas Stenbäckin ”Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista” . Tuo 23-sivuinen kirjanen ”Beskrifning öfver Brahestad o Salo sockens historik” lienee painettu jo 1769. Myöhemmin Stenbäck täydensi kirjoitustaan, mutta täydennetty laitos jäi painamatta, kunnes ilmestyi v. 1970 Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistyksen toimesta. Stenbäckin historiikki on somukka katsaus noin satavuotiaan kaupunkimme eloon ja oloon.

Raahen kaupunki 1649-1899. Raahen kaupunki halusi 250-vuotishistoriateoksen. Kirjoittajaksi valikoitui tohtori Alma Söderhjelm, Euroopan laajuisesti arvostettu Napoleonin ja Ranskan vallankumouksen tutkija ja ahkera kaupunkihistorioiden tekijä. Teos ilmestyi joulun alla 1911.

Heikki Impivaara, RPKK:n kielten opettaja, innokas ja perusteellinen Raahen historian ja raahelaisten sukujen tutkija, oli tosi närkästynyt neiti Söderhjelmin huolimattomuudesta ja ylimalkaisuudesta Raahen kaupunki 1649-1899 -teoksessa. Impivaara lyttäsi kirjan totaalisesti ja erityisesti sen loppuosan 15-sivuisessa arvostelussaan Historiallisessa Aikakauskirjassa 1912. Impivaaran arvostelu on kyllä suurelta osin ihan paikallaan. Esimerkiksi vuotemme Suomen suurimpana purjelaivakaupunkina jäivät lähes pelkästään maininnan varaan. Heikki Impivaara julkaisi v. 1912 ”Lisiä Raahen historiaan” –jatkokertomuksena Raahen Sanomissa. ”Lisissä” Impivaara oikoo kohta kohdalta AS:n puutteet/virheet.  (H. I. lienee Suomen vanhin tohtoriksi väitellyt. Impivaara väitteli 87-vuotiaana. Väitöskirja liittyi ranskalaiseen runouteen. H.I. käänsi kirjallisuutta, kirjoitti historiikkeja jne).

Alma Söderhjelm oli Suomen ensimmäinen ja vuoteen 1917 asti Venäjän ainut naispuolinen dosentti.  Siinä vaiheessa oli Helsingin yliopiston dosentti. Myöhemmin on selvinnyt, että Alma S. ei ollut aivan iskussa kirjaa tehdessään. Hän oli väsynyt, elämäntilanne oli vaikea. Kirjan hakemiston teki loppuun AS:n ystävä, kun Alma ei uupumukseltaan siihen kyennyt. Alma oli myöhemmin kertonut, että kun teos oli jo ilmestynyt, kirjan loppuosan käsikirjoitus oli löytynyt patjan alta, hups! Ei ihme, että loppuosa jäi luonnosmaiseksi. Alma Söderhjelm on hyvin kiintoisa persoona. Tieteellisen työn lisäksi kirjoitti mm. esseitä, pakinoita, runoja, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksen, viisi romaania. Museotantti suosittaa: Merete Mazzarella,  Alma: edelläkävijän tarina 2018

Muistojulkaisu 300 vuotta täyttävä kaupunkimme teetti kokoomateoksen siihen mennessä tapahtuneesta. Kirjoituksissa selvitellään historian lisäksi lyhykäisesti kaupungin hallintoa, teollisuutta, liikennettä, sähköistymistä jne. Lisäksi Heikki Impivaaran laatima osio Henrik Corten kirjeistä Pietari Brahelle.

Raahen tienoon historia I-III Kaupunkihistorian laatiminen on kuin sen kuuluisan Iisakin kirkon rakentaminen. Funtsitaan, suunnitellaan ja jahkataan, perustetaan toimikunta, valitaan kirjoittajat, rahoituskin pitää olla valmiina jne. RTH oli juuri sen sorttinen, nk. pitkäjäykkästä hommaa. Projekti kesti toistakymmentä vuotta. Historian kirjoittajat kuuluttelivat valokuvia lehdissä huhtikuulla 1981. Pitkin 1980-lukua uutisoitiin, että tarvitaan lisäaikaa jne. Historiateosten maksajina olivat Raahen kaupunki, Pattijoen ja Vihannin kunnat sekä samojen paikkakuntien seurakunnat lisättynä Saloisten seurakunnalla. Ensimmäinen osa ilmestyi 1990, seuraavaksi osa III 1991 ja toinen vasta 1995. Toisen osan kirjoitti yhden tekijän sijaan viisi kirjoittajaa. Tässäkin historiassa purjelaivakausi jäi vähälle huomiolle.

Der Pekkatori in Raahe/Raahen Pekkatori Taidehistorioitsija Henrik Lilius teki v. 1969 väitöskirjansa Raahen ainutlaatuisesta, umpikulmaisesta Pekkatorista. Ajan tavan mukaan väitös tehtiin saksaksi. Kaikin puolin ansiokas teos jäi pienen piirin kirjaksi. Pitkään haaveiltiin, että Liliukselta saataisiin väitöskirjaan pohjautuva suomenkielinen, popularisoitu teos. Raahen Pekkatori ilmestyi Raahe-seuran toimesta v. 2006.

Templum Saloense Pohjalaisen tukipilarikirkon arvoitus Taidehistorian professori Lars Petterssonin v. 1987 ilmestynyt perusteellinen selvitys Saloisten v. 1930 palaneen kirkon arkkitehtuurista, olemuksesta ja taidehistoriallisesta merkityksestä jne

Teuvo Virtanen Yleissuomalainen Lapaluoto. Tuiki tarpeellinen selvitys Lapaluodon alueen synnystä, kehityksestä, merkityksestä Raahen elinkeinoelämälle sekä lapaluotolaisten elosta ja olosta.

Wanha Raahe Ehdottomasti ihanin ja paras Raahesta kirjoitetuista kirjoista. Helsingin yliopiston osakunnat olivat aloittaneet keruutyön jo ennen ensimmäistä maailman sotaa. Raahen intressantti menneisyys oli tiedossa ja tietysti huoli jo melko vanhoista purjelaivakauden kokijoista. Pohjois-Pohjalainen osakunta pyysi 1920-luvun alussa oululaista Paulaharjua tänne haastatteluja tekemään. Paulaharju oli jo mainetta niittänyt kansatieteilijä, Lapin ja Karjalan samooja ja tutkija. Samuli oli kyllä vahvasti sitä mieltä, ettei kaupungeista löydy mitään kiinnostavaa. Saivat kuitenkin höynättyä Samulin Raaheen. Osakunta tarjosi matkarahat ja konsulinna Rosa Sovelius, innokas kotiseutu- ja museoihminen, lupautui auttamaan kerääjää. Vuosi oli 1923. Ja niinhän siinä kävi, että Raahen taikavoima lumosi myös Samuli Paulaharjun. Vaimonsa Jennyn kanssa tehdyt haastattelut muokkautuivat Paulaharjun käsissä aivan hurmaavaksi kirjaksi. Ja mikä parasta, nuo alkuperäiset haastattelut on säilötty mm. Kansallisarkiston Oulun toimipisteeseen (ent. Oulun maakunta-arkisto) ja ovat siellä tutkijoitten saatavilla. Paulaharju otti Raahesta yli 300 valokuvaa.

Opinnäytetöitä mm. Helena Hiirikoski & Katja Karjalainen: Laivanvarustajien perintö. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun vanhan kirjakokoelman valikoimabibliografia vuosilta 1690-1869.  (Kirjasto- ja tietopalvelun opinnäyte OAMK 2006) sekä Anna-Mari Matela: Perinne ja muutos apteekin arjessa. Raahen I Apteekin historia 1920- ja 1930-luvuilla (Historian pro gradu Oulun yliopisto 2009)

HUOM! Historiateoksista löytyviä virheitä on paljastettu Museuumblogissa otsikolla Museoetsivä paljastaa osa 1 ja Museoetsivä paljastaa osa 2.

Pohjanmaan porvariston vuosisadat Useamman museon (Oulu, Raahe, Kokkola, Seinäjoki, Vaasa, Pietarsaari, kokoonpano hieman vaihtelee kirjoittain) yhteinen tutkimus- ja julkaisuhanke ”PoPoVe- Pohjanmaan porvariverkosto”. Hankkeen innoittajana ovat rannikkokaupunkien tiiviit suku- liike- ja avioliittoverkostot. Ensimmäinen osa ilmestyi 2013. Kirjojen teemoja ovat: Asuminen ja elämänmuoto; Elinkeinojen verkostot; Sivistyksen verkostot; Esineellinen kulttuuriperintö.

Kolmessa ensimmäisessä on artikkeli myös Raahesta. I: Langin kauppakartano ja sen asukkaat, II: Baltzar Freitag – onnellisten verkostotähtien alla syntynyt sekä III: Museumi – siwistyksen woimallinen wälikappale. Nelosessa ei ole, meiltä kuitenkin runsaasti kuvia ja muuta assisteerausta. Osien II-IV kansikuvat Raahen museon kokoelmista.

 

Merenkulkua

Lauri Pyyn Merimieselämää Raahessa ja raahelaisilla purjelaivoilla. Lauri Pyyn artikkeli lienee varhaisin Raahen merielämästä kertova kirjoitus. Se julkaistiin kahdessa osassa Kyläkirjaston Kuvalehdessä (nro 7 ja 8 vuonna 1914). Lauri Pyy on raahelaisen merimies Antti Pyyn jälkeläinen eli hällä oli käytössään lähes ensikäden tietoa.

Heikki Impola: Aunolan perhe Vuonna 1916 ilmestynyt Aunolan perhe lienee ensimmäinen raahelaissyntyisen kirjailijan Raaheen sijoittuva romaani. Aunolan perhe kertoo purjelaivakauden Raahesta sen huippukauden loppupuolella. Kansakoulunopettajana toiminut Heikki Impola kirjoitti myös ainakin yhden näytelmän, toisenkin romaanin ja salanimellä Heikki Rasila nuortenkirjan Puolan kuninkaan kruunu.

Martti Levón: Merenkävijöitä ja kauppaporvareita Levónin sukuun liittyvää henkilöhistoriaa, merikapteeni Carl Albert Levónin vaiheita.

Paavo Korpela. Merisaappaat ja seelipussi  kertoo Frans Korpelan, Paavon isän meriurasta ja elämästä. Frans oli yksi viimeisistä raahelaispojista, jotka lähtivät merille. Kirja perustuu ”Ranssan” muistelmiin ja kirjoituksiin.

Paavo H. Korpela, Jorma Salkosalo: Merikaupungista merille ja merten taakse. Merimies Jaakko Raution elämää merillä ja siirtolaisena Amerikassa. Perustuu Oulun maakunta-arkistossa oleviin raahelaislaivojen lokikirjoihin ym. arkistomateriaaliin sekä Jaakko Raution lähettämiin kirjeisiin.

Kai Snellmanin Purjelaivoilla isoisän matkassa. Kai Snellman on ”hypännyt ” isoisänsä Albert Herman Snellmanin housuihin. Tutkittua tietoa, perustuu arkistolähteisiin, lokikirjoihin, kapteenin kirjeisiin varustajalle sekä perheen kirjeisiin. Toki on pitänyt vähän mielikuvitella ja värittää jonkun verran.

Kai Snellman: Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla Isoisä-tutkimuksen ohessa ja innoittamana syntynyt ”Snellun katalook”i mahtava tietopaketti. Raahessa rakennetut t. raahelaisomisteiset laivat, niiden rakennusvuosi, lästiluku ym, omistajat, matkat, päällystö (kapteeni, perämies, konstaapeli). Päällystöstä myös aakkosellinen hakemisto, syntymä- ja kuolinajat ja –paikat, koulutus, pestit. Nykyään noita tietoja voi mahtavasti täydentää netistä. Esim. haaksirikkouutisia löytyy jne.

Eero Sovelius-Sovio: Ahto aalloilla ajavi – Raahelainen priki Ahto 1867-97.  Näyttelyjulkaisu tehty Eeron v. 1999 toteuttamaan näyttelyyn Soveliuksen talon alakerrassa. Kertoo raahelaisen priki Ahton ”elämän” laivanrakennussopimuksesta lähtien. Kaiken kaikkiaan paljon tietoa merenkulusta ja merimiesten elämästä kompaktissa muodossa

Opinnäytetöitä mm. Kristiina Mutka: Raahen merenkulku ja laivanvarustus Krimin sodasta 1870-luvulle. (Yleisen historian pro gradu, Oulun yliopisto 1995) sekä Salmela Sari: Seelari pakkaa säkkinsä. Raahelaiset merimiehet purjemerenkulun murroksessa 1870- ja 1880-luvuilla. (Suomen historian pro gradu Tampereen yliopisto 1997)

Jari Ojala Tehokasta liiketoimintaa Pohjanmaan pikkukaupungeissa. Suomen historian väitöskirja Jyväskylän yliopisto 1999. Valottaa Pietarsaaren, Kokkolan ja Raahen purjemerenkulkua ja sen kannattavuutta. Todellinen tietopaketti, tarkkaan analysoitua tietoa

 

Historiikit

Kaikenlaiset historiikit ja koulu- ja sotilasmatrikkelit yms. ovat hyödyllisiä tiedonlähteitä ja johtolankojen antajia tutkijoille ja muille kiinnostuneille

Tässä jokunen eksemplaari:

  • Raahen oppikoulu 1884-1984
  • RPKK:n 100v juhlamatrikkeli sekä RPKK vuosikertomukset 1982-2007
  • Teuvo Virtasella useampia, mm. Sitkeähenkinen Raahen Ponnistus, Ao 55, Sähköos. 94
  • Auno Aunolalla useita mm. Raahen uimahalli, Temmes-kaivuri
  • Henri Uutela: Hyvää on ja kirkasta Raahen vesi- ja viemärilaitos 1950-2005
  • Arto Pikkarainen: Raahen poliisilaitoksen historia
  • Aleksi Valtonen: Valoa kansalle voimaa teollisuudelle. Sähkölaitostoiminta Raahessa 1907-2007
  • Olli Lohi: Elävän veden äärellä Raahen Rauhanyhdistys 100 vuotta 1907-2007 
  • Liisa Ingerttilä: Tummaa kansaa Pattijoella
  • Sari Salmela: Tuikkuja ja kynttilöitä muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896-1971
  • Valoa, veistoa, laulua ja laskentoa - Raahen keskuskoulu 100 vuotta
  • Jari Ingerttilä: Temppeli Pietarinmäellä – Pattijoen kirkko 100 vuotta
  • Heräävä toivo, pyhän Kolminaisuuden kirkko. Raahen kirkko 100 vuotta
  • Gellmanin testamentti ja muita tositarinoita. Raahen sairaala 50 vuotta, Raahen seudun terveydenhuolto 150 vuotta
  • Kananen Auli, Turunen Eija: Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen juhlajulkaisu
  • Antti Ylitalo: Myötätuuleen seelaaja, Raahen seudun Osuuspankki,
  • Eeva Tokola: Muistimatka Raahen sairaalaan
  • Kari Mäki (toim.): Raahelaista kirjakulttuuria. Kirjoituksia RPKK:n vanhoista kirjoista ja lukijoista
  • Bergström-Halmetoja Marja: Oppia ja elämää Palonkoululla 1926-2016
  • Raahe ja raahelaiset vuonna 1939
  • Arvo Ruonaniemi: Raahe – meren, muistojen ja raudan kaupunki
  • Siellä he uinuvat untaan Raahen seurakunnan hautausmaat
  • Erilaiset sukukirjat. Viimemainituista osa omakustanteita.

 

Paikallishistorioita ym.

Nämä ovat erinomaisen tärkeitä lisiä täyttämään nk. virallisten kaupunkihistoriateosten jättämiä aukkoja. Tässä jokunen:

  • ”Pattijoki-trilogia”: Muistojemme Jokela. Kyläläiset kertovat Pattijoen Jokelankylästä; Maailman kaunein kylä. Pattijoen Ylipään eli Lasikankaan kyläkirja; Kylä meren rannalle. Pattijoen kirkonkylän historiaa
  • Vihannin kirja I-II, Vihannin hulmuavat helmat Äijänleuasta Victoria Vergeen tms
  • -Halmetoja Marja (toim.): Palosta nousi savut. Palonkylän; Mettalanmäen ja Ollinsaaren yhteiset vuosisadat.
  • Martti Levón: Pappeja ja talonpoikia Elämää Saloisten pappilassa, Saloinen ennen ja nyt 
  • Mikko Kettukangas: Siniluoto Saloisten satama
  • Aki Pulkkanen: Gunilla ja kummat kertomukset sekä Pohjolan joulu
  • Eero Sovelius-Sovio: Ihmisiä laivojen kaupungista                               
  • Saman tekijän sukumatrikkeli Sovio-Sovelius-suku. Sisältää runsaasti tietoa useista toisiinsa linkittyvistä raahelaissuvuista
  • Heikki Impivaaran sukututkimukset RPKK:n vuosikertomuksissa 1911-20 sekä ”Sukulastuja” –nimellä julkaistut selvitykset Raahen sanomalehdissä

 

Kaikki Raahe-kuvateokset on oivallista tutkailtavaa

  • Kalervo Ojutkangas ja Antti Saarimäki Raahe v. 1983
  • Suhonen, Temmes, Turunen: Raahe –meren lapsi v.1995
  • Hemmilä, Huusari: Roskan rediltä www.raahe.fi v.2002
  • Auno Aunola: Uusin purjein v.2003, Raahe –monet kasvot v. 2009
  • Raahe-seura ja Raahen museo Muistatko? Tunnelmia Raahesta v.2010

 

Muisteluksia, tarinoita, pakinoita

Esimerkiksi nämä hengentuotteet:

  • Emilia Ansaranta: Tuijun valossa. Emilia Ansaranta oli saloistelainen pientilan emäntä, joka pakinoitsi Raahen Seutuun nimimerkillä Korpiloukon Kustaava.
  • Impi Aronaho/Pauliina Mäkelä pakinakokoelmia, pakinoita.
  • Adina Huhtamäki Kun se on parasta ollut. Raahen diakonissa
  • Eila Jaakkola: Impi Aronaho: elämää ja pakinoita
  • Kaarlo Levónin kirjoittamat muistelukset 1900-luvun alkupuolelta. Klaveeri ja muita kertomuksia, Äitini kätköistä I-II, Muistelmia Pohjanmaalta, Tarinoita vanhasta merikaupungista, Poistuneiden polvien ajoilta Kaarlo Levón oli Raahen opettajatarseminaarin suomen kielen lehtori, isä merikapteeni C.A.Levón. Kotiseutuyhdistyksen puuhamies.
  • Felix Onkka eli Onni Norio pakinoi Raahelaiseen. Tullinhoitajana toiminut Norio toimi pitkään myös Raahen museon johtokunnassa.
  • Onni Norio kokosi myös legendaarisesta Perkisen perheestä/veljeksistä säilyneet ja kerrotut tarinat
  • Eero Permi: Suomen helemi. Permi oli parikymmentä vuotta Raahen kirkkoherrana. Kahdesta viimemainitusta on Raahen lukion seniorit ottanut toiset painokset
  • Pentti Pirhonen: Puutalo itki tuuleen ja Pikkukaupungin kaduilta ja kujilta kuvaavat sotienjälkeisen ja Rautaruukin tulon jälkeisen Raahen henkilöitä ja tunnelmia osittain aika kantaaottavastikin. Pirhonen suree lapsuutensa ja nuoruutensa ajan pienen, idyllisen puukaupungin rakennusten ja hengen katoamista kehityksen myllerryksessä. Raahelaissyntyinen kirjailija ja toimittaja.
  • Gretel Salmi: Muistojen nauhalta ”Keetu”, Oppikoulun kielten opettaja, kertoilee isoäitinsä, fammun elämästä ja vähän omastaankin.
  • Komppakujalta Katinhäntään. Kouluhallitus kehotti 1980-luvun alussa kouluja lisäämään paikallisväriä opetukseen. Sillä ajatuksella koottiin Komppakujalta Katinhäntään. Sisältää kertomuksia, pakinoita, runoja, kaskuja. Sopii oikein hyvin myös aikuisille
  • Jussi Siipola: Tähdenvälejä Raahesta, Raahen Seudussa julkaistuja pakinoita ym. Hyvää ajankuvaa ja näkökantoja sen ajan Raaheen.
  • Johan Westerback sanomalehdissä. Posteljooni Johan W., evankelisen suunnan kolporttööri. Aivan valloittavasti uutisoi ja kommentoi omalla tyylillään Raahen eloa ja oloja sanomalehtiin. Museotantti vinkkaa Museuumiblogi: Johan Westerback - posteljooni ja kolporttööri
  • Kirsti Vähäkankaan lukuisat kirjat. Uutta ja vanhempaa tarinaa Raahesta ja lähiympäristöstä
  • Tuula Laitisen Miljoonaperä-muistelukset
  • Antti Saarimäen ja Ingon pilapiirroksista kootut julkaisut
  • Tuulos Peltolan pilakuvateos Kauniit ja rohkeat

id=''

Kaunokirjallisuutta

Anse tai Anselina Brand. Annikki Brander-Pitkänen, jonka sukujuuret löytyvät Raahesta. Annikki syntyi Porissa, isän kuoleman jälkeen muutti kuusivuotiaana äitinsä kanssa Raaheen. Kävi Raahessa keskikoulun, Lybeckerin ja opettajaseminaarin.

Oodi meren kaupungista - Taru memoaareista. Kirjassa on jotain semmoista pittoreskia naiiviutta, mitä ei nykyään enää kirjoista löydä. Merikaupungin Lackefeltit   liikkuu 1800-luvun alun Raahen ihmisissä, porvarishuusholleissa. Anse Brandilta jäi jälkeen käsikirjoitus Merikaupungin äläskeleposet.

Kaarlo Isotalo: Pohjoiset kaupungit Liittyy selkeästi, toki verhottuna, Raahen tapahtumiin 1910-luvulla Kirjassa seurataan erään Antrea Viiman eli Antti Wihurin elämää ja toimia täällä. Trilogian kaksi ensimmäistä osaa (Saarten herra, Saaret ja meri) kertovat Antrea Wiiman, alkujaan David Adolf Jensenin lapsuudesta ja nuoruudesta. Pohjoiset kaupungit –teoksessa aiheena on Raahessa v. 1912 ollut Lastausrenkaan työsulku ja sen purku. Kirjassa Wiima tulee Raaheen ahtausliikkeen toimitusjohtajaksi. Kaarlo Isotalo on pyhäjokissyntyinen, hyvin tuottelias kirjailija.

Pekka Jaatinen: Varjo 1917-1918. Kertoo Raahen tapahtumista ja ilmapiiristä ym vuosina 1917-1918. Raahen teatteri teki tästä näytelmän. Pekkahan on raahelainen, mutkan pohjoisessa tehnyt kirjailija. Tunnettu erityisesti Lapin sota –kirjoistaan. Tänä syksynä ilmestynyt Sallaan sijoittuva teos. Pekka tulee syksyn 2022 kirjamessuille vieraaksi.

Margareta Keskitalo Satamakylän serkukset, Tyttö kuunarilaiturilla. Pyhäjokissyntyinen, mutta Lapaluodossa varttunut Margareta Keskitalo os. Martinmäki kirjoitti 1960-luvulla kirjat Satamakylän serkukset ja Tyttö kuunarilaiturilla, jotka sijoittuvat 1930-luvun Lapaluotoon. Keskitalo on useamman kerran palkittu nuortenkirjailija. HS:n nekrologin mukaan Keskitalo toi yhteiskunnalliset aiheet nuortenkirjoihin. Kirjoitti myös runoja ja näytelmiä.

Heidi Köngäs: Vieras mies. Heidi Köngäs, os. Myntti, kävi koulunsa Raahesta, palkittu ohjaaja ja kirjailija. Könkään toinen romaani Vieras mies ilmestyi 2002.  Niin kuin Könkäällä yleensä, tässäkin aivan omanlaisensa, jotenkin käsin kosketeltava, tiheä tunnelma. Kirjan myötä liikkuu Raahen kaduilla. Mitenkähän ulkopaikkakuntalaiset sen kokevat? Romaani Dora, Dora 2012 oli Finlandia-ehdokas.

Martti Merenmaa.  Kirjailija Martti Merenmaa alunp. Karjala, kävi koulunsa Raahessa 1900-luvun alkupuolella, on kuvannut pienen puukaupungin elämää ja asukkaita omalla hienolla tavallaan. Merenmaa loi ilmaisun ”Kissapotti”. Mm. Markkinat Kissapotissa. Kesäilta Kissapotissa ja Laulu Lähteestä.  Merenmaa eli aikuiselämänsä Kuopiossa. Tuottelias kirjailija. Takavuosina Raahessa toimi Martti Merenmaa-seura. Merenmaalla on muistomerkki Rantakadun pohjoispäässä. Sauli Uhlgrenin puolidokumentaarinen elämäkertaromaani Mestari-Martti v. 2016.

Jorma Nenonen: Sakke-kirjat Neljä osaa 1990-95. Löytyvät e- ja äänikirjoina

Tuuli Reijonen: Vedessä ja tulessa. Tuuli Reijosen äidin, kääntäjä Lyyli Reijonen os. Westerlundin vanhemmat olivat raahelaisia. Tuuli tai oik. Tuulikki Reijonen toimi useammassa lehdessä joko päätoimittajana tai toimitussihteerinä mm. SK ja taidelehti Kuva, HS:n kulttuuritoimittaja myös teatterikriitikko. Useampia romaaneja ja novellikokoelmia sekä näytelmiä. Julkaisi myös nimellä Tuuli Reijonen-Uibopuu ja nimimerkillä Meri Horsma. Myös käännöstöitä.  Vedessä ja tulessa pohjautuu Reijosen äidin suvun tarinaan. Kirjassa on erityisen hieno tunnelma ja ihmisistä puhutaan eli kirjoitetaan niiden oikeilla nimillä. Teos on oiva todiste siitä, että totuus on tosiaan tarua ihmeellisempää.

Jussi Talvi. Raahessa syntynyt kirjailija ja toimittaja. Myös joissain Jussi Talven romaaneissa on selvästi raahelaismaisemia ja henkilöitä. Niin Merenmaa kuin Talvikin ovat nykylukijoille jo oudompia, unohdettujakin kirjailijoita. Monelle Jussi Talvi on tuttu hänen gastronomian eli syömisnautinnon historiaan liittyvistä julkaisuistaan. Talvi kirjoitti toistakymmentä romaania, neljä elokuvakäsikirjoitusta. Jussi Talvi oli tuottelias ja lahjakas kirjailija, journalisti, mainosmies sekä gastronomian edistäjä. Ehkä monipuolisuus johti siihen, ettei hän noussut millään alalla aivan terävimpään kärkeen.

Kaarina Terho: Marjetta, patruunan tytär. Pattijoella asuneen Kaarina Terhon (Kaarina Marja-Liisa Mäkinen) esikoisromaani Marjetta, patruunan tytär ilm. 1984 on kuvaus purjelaivakaupunki Raahen elämästä. Terho on kirjoittanut myös muinaisuuteen sijoittuvat romaanit kirjat Uhripolku 1985 ja Muuttolintu 1986 sekä dekkarin Kosto elää 1990. Nimim. Mertsi K. Mäkinen Kohtalokas sähköisku 1987.

Juttu Raahen Seudussa syyskuussa 1984 otsikolla ”Pattijoen uusi kirjailija Kaarina Terho teki rakkausromaanin Raahesta”. Jutussa kerrotaan, että Kaarina T. määrittelee itsensä kotona työtä tekeväksi ihmiseksi, joka on kiinnostunut historiasta, joka opiskelee ikään kuin vaihtelun vuoksi Oulun yliopistossa matematiikkaa ja jolla on 15-vuotias poika nimeltä Teemu.  Etelä-Suomesta kotoisin oleva kirjailija kertoo ällistyneensä Raahen purjelaivahistoriasta. ”Minulle oli täysi yllätys, että kaupungilla on todella näin loistokas historia.” Jutussa vakuutetaan, että henkilöt ovat täysin K:n omaa mielikuvitusta.

Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset.  Tämän syksyn kirjasatoa. Pauliinan ensimmäinen Raaheen sijoittuva romaanin. Pauliina on julkaissut kymmenkunta romaania, joista osa nimellä Veera Vaahtera. Myös kolme omaelämäkerrallista teosta. Uudehko aluevaltaus on suomennokset. Pauliina on tulossa syksyn 2022 kirjamessujen vieraaksi.

Esa Viitanen: Soipi laulu meidän joukkojen, romaani rautakourista. Terästehtaalle sijoittuva työläisromaani. Lisäksi pakinoita nimimerkillä Perukan väärti. Raahen Seutuun pakinoitsi takavuosina.

Risto Sassali: Savut horisontissa runonkokoelma. Risto Sassali on monen ei-aivan-nuoren raahelaisen muistama persoona. Myös Sassalin Avorismit kannattaa muistaa

Eeli Yli-Mattila: Raahelainen maisema. Valikoima kotiseuturunoja. Eeli synt. Pyhäjoella, asui ikänsä Arkkukarissa, pari muutakin kokoelmaa. Novelleja, näytelmiiä, pakinoita, jne

 

Raahelaisjuurisia kirjailijoita tai muuten vaan läheltä liippa tai ”Raahe mainittu” tms

Laura Juntunen: Subutex-kaupungin kasvatit. Syksyn myydyimpien tietokirjojen joukossa. Tulossa vieraaksi syksyn 2022 kirjamessuille.

Jaakko Terentilä: Rauhaton ja vaahtopää. Runoilija Isa Aspin elämästä kertova romaani. Isan isän sukujuuret kiertyvät Raaheen ja Isa kävi mamsellikoulua täällä Raahessa pariinkin otteeseen. Ensimmäinen suomeksi runoillut naislyyrikko.

Aaro Hellaakoski, jonka oululaiset ovat kyllä rikollisesti omineet, on vahvasti raahelaisjuurinen, molemmat vanhemmat ovat raahelaisia, ja äidinpuolelta runoilevaa sukukuntaa. Merikapteeni Lindman, joka oli Aaron äidin eno, runoili kalevalamitassa tilapäärunoutta suomeksi. Monissa Hellaakosken runoissa on muistoja papan kanssa tehdyistä kalastusreissuista, meri on vahvasti läsnä.

Fredrika Runeberg os. Tengström, äiti Anna Margareta on Ollinsaaren kartanon tyttöjä. Muisteluksissaan Fredrika kertoo talvikaudesta 1820-21 serkkujen luona Ollinsaaren kartanossa. Museotantti suosittaa: Merete Mazzarella. Fredrika Charlotta os. Tengström, v. 2007

Pentti Haanpään kokoelma Muistiinmerkintöjä sekä muita kirjoituksia. Pentti hurautti polokupyörällä Piippolasta Raaheen kesällä 1932. Asioi kertomuksissa mm. huhtikuussa avatussa Alkossa. Todistaa salamasta alkunsa saadun Nylanderin talon palon unikeonpäivänä 1932.

Yrjö Jääskelä: Henkipattona Suomessa. RPKK:n vankileiri 1918 ja sitä edeltäviä tapahtumia

August Lehmus: Suomalaiset kommunistit Itä-Karjalassa. Alussa karu kuvaus Augustin joutumisesta huutolaiseksi Pattijoella

Sara Wacklin: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Viehkoissa tarinoissa vilahtaa myös Raahe tai parit raahelaiset matamit

Zachris Topelius, sukulaisia Raahessa, vaimon siskon perhe asui Raahessa (Friemanin talossa). Haeggströmin perheen kamalasta talvesta tulirokon viedessä lapsia Tuonelaan kertoo Satu seitsemästä sisaruksesta. Lisäksi Myhrbergistä kertova Raahen poika. Lukemisia lapsille –kokoelmasta

Juha Ruusuvuoren Majuri Max. Raaheen liittyvä kirja, jonka kirjoittaja ei mitenkään liity Raaheen. Tiedustelin Ruusuvuorelta, mikä innoitti hänet kirjoittamaan Myhrbergistä. Hän sanoi, että Myhrberg on kiintoisa hahmo, omassa suvussa (juuria Oulussa) on sotilashenkilöitä ja perhealbumissa on kuva, jossa hän siskoineen seisoo juurikin tuon meidän Myhrbergin patsaan juurella Raahen reissulla otetussa kuvassa. Ihan pätevät syyt.

Algoth Tietäväinen toimi kansakoulun opettajana Raahessa 1891-92. Oli innolla perustamassa Työväenyhdistystä Raaheen vuonna 1892. Hänellä erityisesti mielessään järjestää sivistyttäviä ja jalostuttavia huveja kaikille raahelaisille säätyyn ja varallisuuteen tms turhaan katsomatta. Algot Tietäväinen on tunnettu myös nimillä Algot Untola ja Maiju Lassila.

Tuulikki Otsola l. Elli Tuulikki Ylitalo. Syntynyt Saloisissa v. 1924. Kirjoittanut 11 nuortenkirjaa. Elli Tuulikki Ylitalo toimi Pellossa kansakoulun opettajana. Timo K. Mukka kertoo, että hän oli Mukan kannustava opettaja ja varhainen tukija.

Verneri Liinamaa meille raahelaisille on tuttu Gunillan talon asukkaana. Liinamaa oli Lapaluodon koulun opettaja, kirjoitti satuja näytelmiä, joita on julkaistu kirjoina ja runoja, joita on yksi kokoelma ja monia monia yksittäisiä runoja, joita julkaistiin mm. aikakauslehdissä. Liinamaan runoja on viime vuosina sävelletty ja levytetty Veikko Honkavuoren toimesta.

Ja vielä mm. Kerttu Kastelli, Aunimarjut Kari, Petri Hänninen, Sakari Kiuru jne jne

 

Ja vielä ne nettilähteet

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, sieltä löytyy mm. Suomessa ilmestyneet sanomalehdet vuoteen 1939 asti. Oivallinen lähde on myös Doria Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.

Ja tietysti Museuumiblogi, josta löytyy monta kymmentä kirjoitusta liittyen Raahen museoon, sen esineisiin tms ja Raahen historiaan ja henkilöihin.