Carl Robert Ehrström
Syvästi sivistynyt mies mukana suuressa työssä valon, toivon ja totuuden hyväksi. Raahen piirilääkäri ja museon perustaja.
Carl Robert Ehrströmin (14.9.1803-19.5.1881) lääkärin ura alkoi 1830-luvun puolivälissä Helsingin synnytyslaitoksen väliaikaisena amanuenssina. Hänen aikanaan sattui laitoksella lapsivuodekuolleisuuden aalto. Tuon ajan lääkkeillä ja metodeilla ei tätä kuumetta vastaan osattu taistella. Ehrströmiä lapsivuodekuume kuitenkin askarrutti, hoitohenkilökunnan ja muidenkin toimia seuratessaan hän kiinnitti huomiota siihen, että tauti näyttää leviävän kosketuksen kautta. Synnytyssairaalassa jyllännyt lapsivuodekuume-epidemia saatiin kuriin puhtaudella: tohtori Ehrström kehotti kaikkia pesemään kätensä niin potilaan luokse mentäessä kuin sieltä palatessakin.
Vuonna 1840 julkaistussa väitöskirjassaan Ehrström arveli taudin leviävän ”näkymättömän tekijän” välityksellä. Tuohon aikaan ei vielä tiedetty bakteereista mitään, vasta myöhemmin nämä näkymättömät tekijät saivat nimensä. Ehrström oli siis bakterologian edelläkävijä! (Ikävä kyllä v. 1840 ilmestynyt väitöskirja ei päässyt heti laajempaan tietoisuuteen, sillä muuten olisi Ehrströmin nimi jäänyt lääketieteen historiaan tautiopin ja bakterologian edelläkävijänä maailmassa. Kunnian lapsivuodekuumeen tarttumismekanismin selvittämisestä sai unkarilainen Ignaz Philpp Semmelweiss vuonna 1861 julkaistun tutkimuksensa myötä.)
Raaheen piirilääkäriksi
Ehrström otti vastaan Raahen piirilääkärin viran v. 1855, itämaisen sodan riehuessa. Ehrströmin virka-aika sattui Raahen kukoistuskaudelle, aikaan, jolloin kaupunkilaisten henkinen vireys oli parhaimmillaan.
Museuumi
Museon perustaminen ei ollut Ehrströmille mikään satunnainen hanke, vaan osa miltei elinikäistä toimintaan suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten hyväksi. Ehrströmin eräänä päämääränä oli kansan sivistystason kohottaminen ja kaikkinaisen tiedonsaannin mahdollistaminen myös ja erityisesti alemmillekin kansanluokille. Tutustuttuaan raahelaisiin ja heidän kotiensa aarteisiin, viritteli Ehrström hanketta museon perustamiseksi. Lokakuun 21. päivänä v. 1862 allekirjoitetussa pamfletissa ”Museuumit”, joka julkaistiin 8.11. Oulun Wiikkosanomissa, Ehrström puhuu museoiden hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Julistusta pidetään Raahen museon perustamiskirjana ja sen allekirjoituspäivää museomme syntymäpäivänä. Toki Ehrström oli hankkeineen liikkeellä jo hieman aiemmin. Jo huhtikuussa laitettiin liikkeelle keräyslista, jolla kerättiin varoja kaappien ym, tarvikkeiden hankintaa varten.
Suomen ensimmäisenä paikallismuseona pidetyn Raahen museon keruukohteina olivat Ehrströmin julistuksen mukaan laajasti koko maapallon alueilta kootut artikkelit. Museon toiminta tuki voimakkaasti syntyajankohtansa paikallista identiteettiä, joka vahvasti liittyi merenkulkuun. Museo toi esille asukkaiden kontaktit kaukaisiin maihin. Raahen museo eroaa universaaleilla kokoelmillaan nykyisistä paikallismuseoista.
Museo toimi aluksi Ehrströmin kodissa, sittemmin mm alkeiskoululla ja raatihuoneen yläkerrassa.
Museohankkeen jälkeen Carl Robert Ehrström sai aikaan ainakin lukusalin perustamisen Raahen kirjaston yhteyteen. Raahen kirjasto perustettiin yksityisin lahjoitusvaroin v. 1847 työväestöä varten. Ehrström teki aloitteen lukusalin perustamisesta v. 1873. Jo v. 1861 Ehrström oli ollut mukana Nivalan eli silloisen Pidisjärven lainakirjaston perustamisessa.
-Eija Turunen
