Oi mikä kukkakimppu!

Museotantti on useammankin kerran maininnut museomme kokoelmissa olevat, taannoisten raahelaismamsellien taidokkaat piirustukset. Myöhemmin elämässään mm. kolmet kaksoset pyöräyttänyt Sofia Albertina Berg oli yksi näistä lahjakkuuksista. Sofia Albertinasta myös blogikirjoituksessa Kolmet kaksoset, näinkö oikein?. Sofia Albertinan taidokkaitten lyijykynäpiirrosten joukossa on eräs hurmaava kukkakimppua esittävä värikynäpiirros, joka skannattiin jokunen viikko sitten. Kiitos nykyaparaattien, piirrosta pystyy suurentamaan tietokoneen näytöllä huomattavasti. Piirros näyttäisi olevan puuväreillä tehty, kertakaikkisen taitavasti.

Ihanaisessa kimpussa on näyttävä ruusu piikkisine varsineen, sen lisäksi lemmikkejä, vanamoita ja kenties mesimarjan kukiksi tulkittavia kukkasia. Piirtäjän taitavaa kädenjälkeä ihaillessani ja teostaan näytöllä suurennellessani huomasin, että kimppu on sidottu nauhalla, jossa lukee jotain. Hieman lisää suurennusta ja kas, nauhassahan lukee Louise Bergbom! Kukkakimpun tekijä ei olekaan Sofia Albertina, vaan yksi Ollinsaaren kartanon mamselleista, Lovisa Carolina. 1800-luvun alkupuolella ja vähän muulloinkin oli tuiki tavallista, että ehkäpä hieman arkiselta kuulostava Lovisa modifioitiin ranskalaistyyppiseksi Louiseksi. Onpa joskus tullut vastaan jonkun mamsellin kirjan omistuskirjoituksissa ensin nimi Johanna Elisabeth, joka on sitten muokkailtu fänsimmäksi muotoon Jeannette Elise, oolalaa.

Mutta miten Lovisan piirros oli joutunut Sofia kansioon? Olivatko neitoset ikätovereita? Eivät, eivätkä ehkä ystäviäkään, sillä Sofia Albertina oli syntynyt 1823 ja Lovisa Carolina vuonna 1807. Tai mistä sitä tänne vuosisatain taakse tietää.

Lovisa Carolina syntyi Ollinsaaren kartanossa 10. toukokuuta vuonna 1807 hovineuvos Gabriel Bergbomin ja puolisonsa Catharina Elisabeth Peldanin kahdeksanneksi lapseksi. Lovisan vanhin sisko Margaretha Catharina oli se paikallinen kuuluisuus ”Päripumin mamselli”, joka kävi Tukholmassa nauttimassa klaveerinsoitonopetusta ja kilkutteli keisari Aleksanterille lähes provokatoorisen Napoleonin marssin syyskuussa 1819. Margaretha Catharina eli kotoisammin Carin oli kuudesta tyttärestä ainoa, joka avioitui. Carinin pikkuveljen Johan Erikin lapset Emelie ja Kaarlo ovat osa suomalaista teatterihistoriaa, he perustivat suomalisen teatterin ja oopperan. Johan Erikistä seuraava Carl Gustaf avioitui Helene Franzénin kanssa. Hovineuvoksen lapsikatraan häntäpäässä on viis tytärtä, jotka jäivät pappa-Bergbomin kuoleman jälkeen edustamaan sukuaan Raaheen. Hovineuvos Bergbomin kuoleman jälkeen pidetystä auksuunista eli huutokaupasta voi halutessaan lukaista blogista Kylläpä piisas lautasia!. Hovineuvoksen rouva oli kuollut jo vuonna 1829.

Tyttäret asuvat isänsä kuoleman jälkeen vielä pari vuotta Ollinsaaren kartanossa, vaikka sen ostanut Samuel Aspegren perheineen asui siellä myös. Henkikirjojen mukaan vuodet 1841-42 kruununvoudin tyttäret Anna Sophia Bergbom sekä siskonsa Lovisa Carolina, Amalia Charlotta, Gustava Emelie ja Laura Matilda asuvat piikoineen kaupungissa vuokralla. Henkikirjasta ei selviä missä, mutta toisten lähteiden mukaan heille olisi vuokrattu talo kauppias Lundbergilta (sitt. Antell, Planting/Pohjama). Tyttäriä, jotka ovat kaikki jo päälle kolmekymppisiä, ei kuitenkaan tuon talon asukkaissa näy. Vuonna 1843 neljä nuorinta tytärtä (Anna Sofia kuoli joulukuussa 1841) muuttivat toisen kaupungin osan/korttelin tontille numero 59 eli siihen taloon, jonka me tunnemme vanhana Lybeckerin kouluna Reiponkadulla. Tuo talo oli Bergbomin mamsellien omistuksessa. Sisarukset asuivat talossa aina vuoteen 1859. Vanhat raahelaiset ovat muistelleet Bergbomin tyttärien tai ainakin joidenkin heistä olleen hieman erikoislaatuisia. Kirkonkirjojen mukaan Amalia Charlotta on ”lidande till sinnen” tarkoittaneen jonkin sortin mentaalivaivaa. Amalia kuoli tammikuussa 1848. Vuonna 1859 talon osti siskosten veljen vaimo Helene Bergbom os. Franzén, joka lahjoitti sen siskonsa Sofian perustaman koulun taloksi. Gustava Emilie eli Emma ja Laura Matilda muuttivat Rantakadulle. Nyt kyllä kyynikkoa alakaa eppäilyttää, että meniköhän tuossa talokaupassa kaikki ihan oikein, kun toiset oli kuulemma toistaitosiakin.

Taiturimainen piirtäjämme Lovisa Carolina Bergbom menehtyi keuhkotautiin 11.5.1843, just ja just 36-vuotiaana. Museon kokoelmissa on toinenkin kenties Lovisan tekemä työ. Se on tällä hetkellä

Laivapatruunin kodin salon seinällä. Taulun takana lukee ”Tavlan är målad av frk L. Bergbom född i Brahestad, Ollinsaari”. Onko taulun tekijä Lovisa vai Laura, sitä emme ehkä koskaan saa tietää, ellei kuvan kehyksiä jossain vaiheessa aukaista. Mutta taidokkaasti on tehty se Patruunin salinkin kuva.

Tuossa jo lähes museotantin hortoilevien juttujen alle painuneessa kukkakimpussa on lemmikkejä. Varmaan arvoisat lukijamme tietävät, että lemmikin toinen nimi on Älä unhoita minua eli ruotsiksi Förgätmigej ja englanniksi Forget-me-not. Ah, se on Lovisan viesti meille parinsadan vuoden takaa!