Joulutouhuja

Skouluista oli saatu joululupa ja eksaammeliki[1] pijetty. Alakoki pojilla jo jouluhommat. Hakavirran tupaki muuttui höyläpenkin sisälle tuotuva nikkariverstaaksi, jossa höylättiin ja tehtiin pallistooleja[2], salakkareita[3] ja kaikenlaisija leeksaakereita[4] myötäväksi. Joulurahaa kun piti saaha juulklappein[5] ostuva varten. Uuvven Reinin puojisaki oli jo joulupöytä tällättynä niin viekottelevan näkköisenä ulukomaalaisine leeksaakkereineen ja kranttoineen[6]. Frimanin kirjakauppa kommeili kuvakirjoineen ja pränttikuvineen[7] ja monen färisine koristepapereineen, joista leikkaamalla tehtiin joulukuusenkoristeita.

Kotien jouluvalmistelut

Sitten jouluviikolla se vasta joulukiire oikein alakoki niin isoisa porvaritaloisa kuin pikkutaloisaki. Porvareisa leivottiin limppuja ja leipiä Tuomaan päivän anojille ja pijettiin oikein stuursteetinki[8]. Pikku talot kansa teetas ja pöllyytti. Siinä klapattiin mattoja, styyrkättiin[9] kartiineja[10], skuurattiin messinkisijä skynttilästaakoja[11]. Sillä joulu piti olla puhasta ja valosaa.

Hinkliinin Eemeliki Pattijoelta, joka piti aina pientä kauppaa mehtäntuotteilla, vaikkei ollukaan ihtellään ommaa mehtää. Talavisin ajeli aijaskuormija kaupunkiin, myyjjen niitä pikkutalollisille pellonomistajille. Kesäsin kaupitteli portaanetuturppaita ja santakuormija. Jouluviikolla toi joulukuusikuormija myötäväksi ja tottuneena kuusen hakijana saiki ne hyvin kaupaksi.

Syömisen puolta oli kans runsaasti joulun eellä kaupan. Varsinki lihhaa toivat lähiseuvvun ihimiset myötäväksi, tulipa lihakuormia sentään aina Kalajokija myötenki. Kaupunkilaiset kauppiaat kans varas ruokatavaraa kaikesta laavusta myötäväksi. Niinpä Haapajoen Sanniki, jonka lipeäkalat oli hyvin tykisä ja olivatki valakijoita ja puhtaita ja keittäisä hyvin pöösäsivät[12]. Vain koivuntuhkastapa Sanna lipijän tekiki ja antoipa vielä ostajalle kaupantekijäisiksi kalannahkaa kahaven klaarinniksi[13]. Savolinskan leipomat tortut ja nisupukit oli kans hyvin kysytyitä, pukit oliki hyvin lihavija ja pystypäisijä, voilla höystetyitä. Jos ei vain aikanaan varraansa pitäny pukin ostossa, jäi iliman ja sai tyytyvä Jurvelinin nisupukkeihin, jotka oli alapäisijä ja laihoja – rusinasilimä oli parasta koko pukkeisa. Männistöiskän mainijot sitruurilimput kuuluivat kans jouluruokiin ja Olutpruukin hyvä sahti oli paikallaan joulupöyväsä.

Tuomaanpäivä

Sitte valkeniki jo Tuomaanpäivä. ”Hyvä Tuomo joulun tuo, paha Knuuti poijes vie”. Aamuhämärisä alakoi jo joulupuijen jako halakotarhasta kaupungin köyhille. Porvarijen hevoset vetivät halakoja ililmaseksi. Kaupungilla kans alakoi liikkuva väkijä. Porvarein kartanot oli jo Tuomaan anelijoita, maalaisija, täynnä, kaupunkilaiset kun huolehtivat erikseen köyhistään. Tuomaan anelijat saivat leipää, kryynejä, lihhaa, kynttilän, nisupullanki. Niinpä kertyiki ruokatavaraa kelekkakuormija maalle vietäväksi, kun kymmenistä porvaristaloista jajettiin almuja. Olipa anelijain joukossa parempiosasijaki, jotka pukuvaan muuttaen olivat lyöttäytyneet joukkoon. Kauppatorilla oli kans väkijä, siellä oli oikein joulumarkkinat. Kettu-Pauliinaki siellä myyjeskeli tekemijään pyttyjä ja kiuluja, jokka olivatki aika näppäröitä. Poran Pekka kaupitteli pitkävartisija tamporstija[14] ja yhtä ja toista joulutavaraa oli kaupan.

Lyhyven päivän jäläkeen illan suusa lähtivät säärnäpojat[15] liikkeelle, kulukijen talloista talloihin ja laulajen joululaulujaan, saahen aina joitaki pennosija vaivoistaan, issoista talloista aina markkoihin asti. He jatkoivatki kulukuaan koko joulunajan.

Aattoaamu

Jouluaattoaamuna aikusin oli Linholomiskaki noussu ylös, lämmittäny uunin ja leiponu joulunisuva. Siksi niin aikasi, ettei kulukijat näkisi ja hoilottaisi ympäri kaupunkija ja tulis vallanväin korviin. Oliki justiin nisuja panemassa uuniin, ku ovi aukes ja Lindkvistin mestari, joka oli köyhäin esimies, kurkisti sissään ja sannoi: ”Jahah” ja toivotti hyvää jouluva, painaen oven kiinni ja jatkaen matkaansa.  Sekö förtryytäs[16] Linholomiskaa: ”Pahuusko tuonki tänne laitto justiin ku olin nisun paistosa”, moklatti muori. Mestari oli kans jouluaattona lähteny aikasin liikkeelle kattelemaan köyhäin jouluvaroja, että tietäs, mihin lähettäs jouluavustusta.

Jouluaatto

Illan saavuttua käytiin ensin joulukylyvysä Erikkilän saunasa, jossa oli saunan lavolle levitetty rukiinolokija, ja kiuvaski oli oikein korvennettu kuumaksi, niin että Lilijan ukkoki, joka aina kylypi häkälöylyt, kylypi vanttuut käjesä. Saunasta tultua alakoiki jo joulun vastaanotto. Kynttilät sytytettiin joulukuusesa. Istuttiin joulukuusen ympärillä joulupukin nakellesa juulklappeja, joista pieninki ja vähäpätösinki juulklappi pikkutalon lapsista tuntu suurelta, synnyttäen riemuva ja iluva aikaisissaki. Lipeäkala ja riiskryynipuuro kun oli syöty oliki ilta kulunu, että asetuttiin nukkumaan, sillä jouluaamuna oli aikaisin noustava ylös. Kaupungin kavuillaki oli jo aivan hilijaista. Nurkkalyhtyin sytyttäjät raput olalla liikuskelivat vain kavuilla, lissäillen ölijyvä lamppuihin, sillä nurkkalamput paloivat koko jouluyön.

Jouluaamuna jo kello viijeltä ja ennen viittä heräsivät kaupunkilaiset ylös joulun viettoon. Kirkonmenot alakoivat vasta kuuvelta. Mutta sitä ennen piti kavunpuoliset akkunat saaha palijaiksi ja sytyttää kynttilät joulukuusisa ja kirkkainsa kynttilästaakoisa palamaan. Samaten kuupalamput pöyville, joissa oli valakijat stuukit[17], ja ne siirrettiin akkunain etteen. Sillä kaikki talot lyysäs[18] jouluaamuna. Olipa muistettu vielä navettaanki ottaa mukkaan leipää lehemänki suuhun annettavaksi, jota hyväiltiin sanomalla. ”Nyt on joulu, lehmoseni”.

Maalaiset, Kopsan ja Pattijoen kyläläiset, ajjoivat tähtikirkkaan taivaan valaisemaa, lumivalakoseksi pukkeutuneen mehtän vierellä kulukevaa tietä kaupunkiin. Kirkkoreet ja reslat[19] olivat täynnä pakkasen valakijaksi kuurettamaa, joulutontuilta näyttävää kirkkoväkijä. Kaupungin kavut loistelivat kirkkaana valosta, varsinki Pekkatorin ympärillä olevat talot kilipailivat keskenään kommeine joulukuusineen. Kirkonmenuva oottaisa maalaiset ajaa hurauttelivat ympäri kaupunkija, ookauttaen[20] kortteeritalojensa väkijä, johon vielä yhtyi kaupunkilaisia hevosmiehijä ajamaan. Se oliki aika hurakkaa kulukusten ja aisatiukujen rillittäisä ja reen fiiratesa nurkisa. Sillä kukapa ei olis jouluna ookannu.

Kirkonkellojen soijesa yhteen vanaha tapuliki natisten vavahteli. Kirkkoon sisälle mentäesä ovien avauttua tulvahti kirkosta vastaan monista kruunuista sattain kynttiläin synnyttämä valomeri, joka elävin, lepattavin kynttilänliekein toi hilijaisen onnentunteen ja joulurauhan. Tunnelma kohosi yhä kirkon täyteisen väjen laulaisa ”Enkeli taivaan”, johon yhtyi moni kirkosa istuva vanaha merenkävijäki, jolla oli muistoja joulun vietosta ulapalla jos satamasaki.

Joulunpyhät

Joulukirkon päätyttyä lasketteli maalaisväki kottiinsa tien täyveltä, niin että tierat[21] lentelivät ja lumi pöllysi. Kilipailtiin, kuka ensin kottiin ennättää. Kaupunkilaiset asettuivat kotteihinsa, sillä joulupäivä, joka oliki kukonaskelta pitempi, vietettiin kotona. Tapanina vasta kierrettiin kylijä ja joulukuusija kattomasa. Kaakliniki veti vaimujaan, joka oli huonosti voipa, ettei jaksanu kävellä, kelekalla ruumenkorriin peitettynä. Talon kohalla, josa oli joulukuusi, nosti peitettä ja sannoi: ”Katoppa, kultani kuusta”.

Joulu- ja uuvvenvuojen väliset päivät pijettiin vielä pyhhiin kuuluvina. Johan Evankelistan ja vijattomain lasten päivät olivat vielä juhulija, että työtä tehtiin arkaillen. Uuvvenvuojen päivää ei ennää pijetty niin suurra juhulana, kun jouluva. Uuvvenvuojen aattoiltana valettiin uuvvenvuojen tinoja, joista povattiin ja ennustettiin vuojen tapahtumija. Issoissa talloissa uuvvenvuojen aattoiltana vielä nakattiin lahajojaki ja vieläpä loppijaisenaki.

Niin menivät joulunpyhät ja alakoivat arkitouhut.

-Juho Jokela: Muistelmia poikavuosilta

[1] Lulkukauden lopussa pidetty koe.

[2] Jakkara

[3] Rasia

[4] Leikkikalu

[5] Joululahja

[6] Kuusi

[7] Painokuva

[8] Suursiivous

[9] Silittää

[10] Verhot

[11] Kynttilänjalka

[12] Kohota, turvota

[13] Kirkastukseksi

[14] Luuta

[15] Tiernapojat

[16] Harmittaa

[17] Pöytäliina

[18] Hohtaa

[19] Reen kehys

[20] Ajeluttaa

[21] Kuura

Avoin Raahen museo asetusvaihtoehdot

Raahen museo