Joulun viettoa Soveliusten kodeissa

Kodin juhlien vietto muotoutui perheissä useimmiten äidin tuomien perinteiden mukaisesti. Se on varsin luonnollista, koska perheen tapakulttuuri välittyi yleensä äidin kautta ja keittiöllä on niissä ratkaiseva merkitys. Ruokaperinne saattoi saada oman lisänsä myös anopin antamien esikuvien ja jopa ruokareseptien muodossa. Näin on todennäköisesti ollut myös Soveliusten perheissä. Välittääksemme jotakin menneiden sukupolvien joulunviettoon liittyvistä tavoista, olemme haastatelleet vanhemman polven edustajia ja keränneet tietoja keittiöiden salaisuuksista muutamista perheistä.

Joulut Rosan luona

Muistan oman äitini kertoneen useasti Rosa Soveliuksen kodissa vietetyistä jouluista. 1920-luvulla olivat hänen kolmen poikansa perheet kasvaneet niin, että jouluaaton aterialle kokoontui parikymmentä henkeä. Poikien, Bertilin, Thorin ja Jarlin perheiden lisäksi aterialle osallistuivat usein Rosa Soveliuksen naimaton sisar Eva, rullatuoliin sidottu konsuli Georg Sovelius ja Karin Sovelius ennen avioitumistaan oululaisen hammaslääkäri Freyvid Nylanderin kanssa. Runsaan vierasjoukon sijoittaminen ei ollut yksinkertainen asia. Suureen ruokasaliin katettiin aikuisille pöytä, jonka toisella sivulla oli kolme lisähaaraa. Pöydässä istuttiin ikäjärjestyksessä, Fammu pöydän päässä ja Georg Sovelius hänen oikealla puolellaan. Lapsia varten oli viereisessä pienemmässä ruokasalissa oma pöytä ja heitä palveli nuori palvelustyttö. Lasten ohjelmaan kuului myös joulukuusen karamellien syönti siinä vaiheessa, kun aikuiset siirtyivät aterian jälkeen juomaan kahvia suureen saliin missä myös joulukuusi oli. Kahvin kanssa tarjottiin madeiraa, pikkuleipiä ja leivoksia. Monille vieraille, varsinkin lapsille muodostui vaikuttavimmaksi elämykseksi hetki, jolloin suuren salin ovet avattiin ja sen keskellä loisti runsaasti koristettu kuusi kynttilöineen. Joulukuusenkaramellien syönti ei sujunut välikohtauksitta, sillä isommat lapset ottivat mielellään kaiken itselleen pienimpien jäädessä kokonaan ilman näitä suosittuja, näyttäviä ja suurikokoisia makeisia.

Joulunvieton valmistelut

Joulunvieton valmistelut poikkesivat huomattavasti tämän päivän käytännöstä. Monet jouluruoat, jotka nyt ostamme kaupasta, valmistettiin silloin itse aivan alusta alkaen. Valmis lanttu- ja porkkanasurvos on vasta nykyajan tuote. Jos talossa oli karjaa, siellä todennäköisesti kasvatettiin myös sika jouluksi. Jouluteurastus oli tärkeä tapahtuma, johon valmistauduttiin huolella. Sitä ei saanut järjestää liian aikaisin, koska vasta pakkasten tultua voitiin olla varmoja lihojen ja niistä valmistettujen jalosteiden säilymisestä. Sian lisäksi voitiin teurastaa myös vasikka, lammas tai jopa nuori mullikkakin. Kaupungeissa tarvittava liha hankittiin kaupasta, mutta varsin paljon oli kaupunkilaisillakin omaa karjaa joko kaupungissa tai maatilalla. Kaupungeissa ammattimaiset teurastajat tulivat suorittamaan teurastuksen ellei omalla väellä ollut siihen taitoa ja kokemusta. Maaseudulla oli jokaisessa kylässä teurastaja, joka pyydettiin tehtävää suorittamaan. Hänen apunaan oli tavallisesti perheen isä tai vanhin poika. Naiset toimivat usein verensekoittajina ja suolien pesijöinä. Ellei verta sekoitettu heti, se hyytyi eikä kelvannut enää ravinnoksi. Suolia käytettiin makkarankuorina. Perheen lapset narrattiin joskus naapuriin hännänvedintä tai muuta olematonta esinettä hakemaan.

Teurastuksen jälkeen alkoi kiireinen työskentely. Valmistettiin sian pään osista sianpääsylttyä, vähälihaisista osista kääresylttyä, joka käärittiin sian vatsanahkaan. Myös sorkat käytettiin. Ne tuotiin joulupöytään suolavedessä keitettyinä. Sianmaksa kelpasi myös herkullisen maksapasteijan raaka-aineeksi. Jos teurastettiin vasikka, valmistettiin aladoobia eli vasikanlihahyytelöä. Vasikan lihassa on runsaasti liivatemaisia aineita, joten keinotekoista hyydytysainetta ei tarvittu.

Kaikki leivät, makea joululimppu, ohrarieska, hiivaleipä ja hapan ruisleipä leivottiin kotona. Samoin tehtiin pasteijat, kaalipiirakka, lihapiirakka, kahvileivät ja tortut. Tarvittaessa palkattiin parikin apulaista oman väen lisäksi töitä tekemään. Vaikka Rosa Sovelius oli kasvanut pappilassa (os. Borg) ja äitikin oli papin tytär (Niilo Kustaa Malmbergin veljentytär), ei aaton juhlaan kuulunut jouluevankeliumin lukeminen, eikä siellä myöskään laulettu joululauluja. Joulupukki sentään tuli ja sillä olikin mukanaan runsaat lahjat.

Rosa Soveliuksen jouluaaton aterian ruokalista

LIHALIEMI JA RIISI-LIHAPASTEIJA (tarjoiltiin pöytään)

VOILEIPÄPÖYTÄ (katettuna pöydässä)

Snapsi

Kääre- eli rullasylttyä

Sianpääsylttyä

Keitettyä kieltä

Maksapasteija

Aladoobi eli vasikanlihahyytelö

Siansorkkia

Mateen mätiä

Kaalipiirakkaa

Silliä

Rosollia eli sillisalaattia

LIPEÄKALAA JA VALKOKASTIKETTA (tarjoiltiin pöytään). Lisäkkeinä perunoita, sinappia, pippuria ja voisulaa.

KINKKU (tarjoiltiin pöytään) Juomana punaviiniä. Lisäkkeinä luumuja, omenasosetta, sokerikuorrutettuja lanttukuutioita, keitettyjä herneitä, porkkanaviipaleita ja perunoita.

RIISIPUUROA, sokeria, kanelia ja maitoa.

JOULUTORTTUJA ja niiden kanssa sokeria.

Joulupäivänä suku kokoontui Bertil ja Ellen Sovion luo joulupäivälliselle, Tapaninpäivänä Thor ja Dagmar Sovion kotiin ja uudenvuoden päivänä Jarl ja Kerttu Sovion kotiin. Ruokalista oli jokaisessa talossa yhtä runsas, joten nälkäisenä ei tarvinnut kenenkään olla jouluna.

Thor ja Dagmar Sovion Tapaninpäivän aterian ruokalista

VOILEIPÄPÖYTÄ

Erilaisia sillijalosteita, rosollia, maksapasteijaa, pieniä lihapullia, sienimunakasta, kääre- ja sianpääsylttyä, kaalipiirakkaa

KEITETTY KINKKU

Lisäkkeinä perunoita, lanttukuutioita, omenasosetta, vihreitä herneitä ja luumuja

MARENKEJA JA KERMAVAAHTOA

KAHVI, KAHVILEIVÄT JA PUNSSI

Matts August Soveliukselta (1806 – 1870) on säilynyt muistikirja, johon hän on kerännyt hyvin monenlaisia tietoja. Niiden joukossa on myös muutamia punssin ja liköörin valmistusohjeita.

PUNSSI

2 pulloa arrakkia

2 ltr vettä

2 sitruunan mehu

1 kg sokeria

Vesi, sokeri ja sitruunamehu kiehautetaan, Arrakki lisätään jäähtyneeseen nesteeseen. Sekoitetaan huolellisesti.

CAROLINA

2 pulloa Reinin viiniä

2 pulloa Mosel viiniä

600 – 700 g sokeria

1 tai 2 sitruunaa

Kaadetaan viinit sekoitusastiaan, jonka pohjalla on jo sokeri. Lisätään suodatettu sitruunamehu. Sekoitetaan silloin tällöin, kunnes sokeri on liuennut.

LIKÖÖRI

0,5 l tuomenmarjoja (tai muita marjoja)

1 kg sokeria

1 pullo spriitä tai paloviinaa

½ tankoa kanelia

12 neilikkaa

Mehustetaan marjat keittämällä ne vähässä vedessä. Lisätään mausteet ja viina, annetaan tekeytyä muutaman viikon verran. Siivilöidään.

- Eero Sovelius-Sovio